22-vuotiaan ruotsalaispuolustaja Erik Karlssonin edelliskausi NHL:ssä oli tilastollisesti vakuuttava. 81 runkosarjaottelussa syntyi 78 pistettä. Kauden päätteeksi tilille napsahti vielä Norris Trophy –palkinto. Valinta herätti keskustelua, mutta niin vain tyylikäs herrasmies kruunattiin Las Vegasin palkintogaalassa erittäin arvostetun palkinnon voittajaksi.
Seurajoukkueen puolella taival ei jatkunut koko kevään ajan täysin ruusuilla tanssiessa, sillä Karlssonin NHL-seura Ottawa Senators tippui pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella New York Rangersille. Karlsson itse ei kauaa miettinyt lyhyen aikavälin suunnitelmia, vaan matka jatkui kohti Suomen ja Ruotsin isännöimiä MM-kisoja. Dominointi jatkui ja tuttu Karlsson jatkoi lentoaan isolla jäällä. Ruotsin matka katkesi puolivälieriin, mutta pistetilastossa ruotsalaispuolustaja oli jälleen näyttävästi esillä.
Suurin kysymys Karlssonin kohdalla on se, miksi pistelukemat näyttävät eri sarjoissa ja turnauksissa niin komealta ja mitä hienojen saavutusten takaa löytyy.
Modernin ajan priimusoppilas
Karlsson on ollut aina kaikkea muuta kuin perusprofiilin puolustaja. Hän ei jaa jatkuvasti keskialueen pommeja, hän ei pysyttele maalilla vartioiden tiiviisti omaa pelaajaansa, eikä hän seuraa hyökkääjien touhua varmistaen samalla olevansa hyvissä asemissa puolustamisen suhteen.
Ei, hän on välillä jopa virheherkkä tuulispää, jolta oma pelaaja unohtuu vieläkin liian usein. Hän ottaa riskejä, koska sisällä on palava halu tehdä asioita hyökkäyspäässä.
Karlsson on loistava kiekollinen puolustaja erityisesti kahden tekijän johdosta. Hänen luistelutaitonsa on loistava. Luistelu on sopivan terävää, mutta ennen kaikkea liuku on kantava ja sulava. Liikkuminen näyttää koko ajan hallitulta, mutta samalla peliasento on erittäin tasapainoinen.
Toinen tekijä loistavana kiekollisena puolustajana pohjautuu vahvasti pelirohkeuteen ja sen alakategorioihin. Karlsson ei pelkää riskejä, vaan hän tukee hanakasti hyökkäyksiä. Hän menee kulmiin puolustajan osalta jopa yltiöpäisen rohkeasti, mutta sieltä asioita alkaa tapahtua. Karlssonin pelisilmä on erittäin hyvä erityisesti hyökkäyspäässä ja hän pystyy sekä aavistamaan oikeaoppiset nousut että löytämään hyökkääjät maalilta.
Samalla kun Karlssonin kädet ovat pehmeät ja laukaus hieman keskivertoa parempi, on kasassa hurjan hyökkäävän puolustajan kokonaisuus. Hän on NHL:n paras kiekollinen puolustaja, mikä on iso titteli. SM-liigassa hän on taidoiltaan ehdottomasti historian parhaita pelaajia. Liioitteluun on turha viitata, kyseenalaistukset Karlsson itse voi kääntää turhiksi.
Paljon lisäarvoa
Karlsson on vasta 22-vuotias ja parhaat vuodet ovat puolustajana vasta edessäpäin. Hänen pelityylinsä on rohkea ja pahoille loukkaantumisille hyvin riskialtis. Voi tulla se päivä, kun avojäänpommi tärähtää pahasti suoraan päähän, jolloin loppu-ura on vaakalaudalla. Niitä riskejä on jokaisella. Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää erittäin positiiviselta Karlssonin kohdalla.
Ruotsalaispuolustaja solmi kesällä Senatorsin kanssa rahakkaan seitsemän vuoden jatkosopimuksen, jonka vakuutussummat ovat olleet suurin keskustelun aihe työsulkureissun yhteydessä. Asema kanadalaisseurassa on tulevina vuosina erittäin vakautunut ja roolia riittää yllin kyllin. Senators on muutenkin hyvässä nousuliidossa, ja kaikki näyttää lupaavalta.
Karlssonin uran jatkoa ajatellen työsulkukaudella ei ole hirveän suurta väliä. Jos työsulku jatkuu koko kauden, on kyseessä pelkästään pelituntuman ylläpitoa ja samalla kehittymisen jatkamista. Karlsson kun ei ole läheskään vielä valmis pelaaja, vaikka esimerkiksi SM-liigassa hän tulee dominoimaan hyvin monella eri osa-alueella.
Karlsson istuu isolle jäälle erinomaisesti, kun tilaa nousuille on vielä enemmän. Ylivoimalla siniviivalla on ahtaampaa kuin NHL:ssä, mutta taitavien pelikavereiden ja oman liikkuvuutensa ansiosta asioita tapahtuu jatkossakin. Karlssonin, Valtteri Filppulan, Steve Mosesin ja esimerkiksi Teemu Pulkkisen välillä yhteistyö tulee toimimaan varmasti. Kaikilla on ratkaisuvoimaa ja peliälyä, mikä luo Jokereiden ylivoimalle todellisen pelotteen. Kokonaisuus vahvistuu huomattavasti Karlssonin myötä.
Jokerit saakin paljon kiittää muun muassa Jarkko Ruutua, jonka läheinen ystävä Karlsson on. Ruudun roolia Karlssonin hankinnassa on turha vähätellä, vaikka esimerkiksi Jarmo Kekäläinen on tehnyt kaikkensa sen eteen, että tähtipuolustaja on saatu Ilmalan areenan jäälle.
Sijoituksena Karlsson on kallis, mutta sen asian pohtiminen voidaan keskittää Jokereiden toimistolle. Loppukauden aikana pisteitä syntyy varmasti paljon, mutta suurimmat katseet keskittyvät erityisesti siihen, mitä Karlsson pystyy tuomaan Jokereille. Lähemmäs puolta tuntia pelistä toiseen pelaamaan pystyvän Karlssonin myötä Jokerit saa kiekolliseen peliin paljon uusia ulottuvuuksia. Mitä kaikkea narriryhmä voikaan sen kautta hyödyntää?
SM-liigan kannalta Karlssonin kaltaisen supertähden saaminen riveihin on mitä mainioin asia imagollisesti. Karlsson on maailmankin mittapuulla suuri tähti, vaikka mies itse on persoonaltaan rauhallinen ja vähemmän räiskyvä. Karlssonin tähteydestä tulee ottaa kaikki irti sopivassa määrin. "Norris-puolustaja on täällä" ei ole yhtään liioiteltu tai loppuun jauhettu toteamus. Karlsson pystyy osoittamaan sen, miksi hänelle on kyseinen titteli jaettu. Illasta toiseen.
Nauttikaa tämän ruotsalaistaiturin otteista.
