Olympialaisten jääkiekkoturnauksessa nähdään tälläkin kertaa 12 maata. Mukana ovat kansainvälisen jääkiekkoliiton rankingin kahdeksan kärki, kolme karsintojen kautta mukaan selviytynyttä sekä kisojen isäntämaa.
Poikkeuksen tämän kertaisissa kisoissa muodostaa kuitenkin juuri kisaisäntä. Etelä-Korea on nimittäin vuoden 2006 Torinon olympialaisten jälkeen ensimmäinen uusi maa, joka osallistuu olympiakiekkoon.
Etelä-Korean osallistumisesta olympiaturnaukseen on käyty paljon keskustelua. Maan kiekkokulttuuri on vielä vahvasti keskeneräinen eikä joukkueesta löydy montaakaan turnauksen tasolle yltävää pelaajaa.
Vaikka NHL:n osallistuminen olisi ollut Etelä-Korealle olympialaisten järjestäjänä suuri markkinavoitto, täytyy maan kiekkoihmisten varmasti tietää, että NHL-pelaajien puuttuminen hyödyttää kaikista joukkueista sitä eniten.
Isäntämaan kanssa samassa lohkossa pelaavat hallitseva kaksinkertainen olympiavoittaja Kanada, Naganossa 20 vuotta sitten kultaa napannut Tšekki sekä Sveitsi.
Helppoa ei siis Etelä-Korealla tule ilman NHL-pelaajiakaan olemaan. Joukkueen kansainvälisen jääkiekkoliiton ranking on tällä hetkellä 2. Vaikka se viime keväänä nousikin MM-kisojen pääsarjaan, ovat sen päävastustajat aivan muut joukkueet kuin mitä se olympialaisissa kohtaa.
Rehellisyyden nimissä on todettava, että Etelä-Korea tuskin olisi selvinnyt mukaan 12 joukkueen turnaukseen ilman kisaisännyyttä. Nyt se on kuitenkin mukana ja avausottelussaan helmikuun 15. päivänä Etelä-Korea kohtaa Tšekin.
"Ulkomaalaiset" suuressa roolissa, Daltonilla mahdottomalta vaikuttava tehtävä
Etelä-Koreassa tuleviin olympialaisiin on valmistauduttu monella tapaa jo usean vuoden ajan. Monet muistavat esimerkiksi miten korealaispelaajia saapui joukolla Mestikseen kausilla 2012-2014.
Tällainen on esimerkiksi Korean mittapuulla tähtipelaajaksi luokiteltava Sang Wook Kim. Toisaalta maahan on tuotu kiekkoilijoita myös Etelä-Korean ulkopuolelta, käytännössä Yhdysvalloista ja Kanadasta.
Olympialaisissa kisaisäntien kokoonpanossa nähdään yhteensä seitsemän pelaajaa, jotka ovat saaneet Etelä-Korean kansalaisuuden vasta viime vuosina. Heistä jokainen, kuten hyökkääjät Brock Radunske ja Michael Swift, ovat ehdottomasti avainpelaajia joukkueen kannalta.
Esimerkiksi 30-vuotias Swift on kiekkoillut Koreassa nyt seitsemän kautta ollen jokaisella kaudella sarjan parhaita pistemiehiä. Puolustuspäässä kantava voima on aikanaan NHL:ään varattu Alex Plante.
Kaikista tärkein pelaaja Etelä-Korean menestyksen kannalta on kuitenkin joukkueen selkeä ykkösmaalivahti Matt Dalton. Huomiota "vääränkätisellä" mailallaan herättänyt Dalton on ollut Etelä-Korean maajoukkueessa vuodesta 2015 saakka.
- Dalton on erittäin iso pelaaja meidän ryhmässämme. Jokainen joukkue tarvitsee hyvän maalivahdin, sillä ilman sitä ei voi voittaa pelejä. Hänen täytyy pystyä antamaan meille mahdollisuus voittaa joka ilta, koska pelit tulevat olemaan taatusti kovia, kommentoi Etelä-Korean päävalmentaja Jim Paek maalivahtiaan.
Paek on taatusti sanoissaan oikeassa. Etelä-Korean joukkueen maalivahdilla tulee hyvin todennäköisesti riittämään kisoissa torjuttavaa enemmän kuin tarpeeksi.
Lähtökohtaisesti kuitenkin vaatimus voittomahdollisuuden tarjoamisesta pelistä toiseen kuulostaa kuitenkin Daltonin kannalta mahdottomalta.
Joukkueen suurin heikkous on nimittäin oma kiekollinen peli sekä yhtenäinen joukkuepuolustus. Etelä-Korean joukkue on rakennettu vahvan luistelun ja ahkeran työnteon varaan ja siten se on kamppailutilanteissa varsin vahva.
Jos vastustaja kuitenkin pystyy pitämään pelinopeuden korkealla ja käyttämään koko viisikkoa hyväkseen, kasvaa todennäköisyys kokemattomien ja taktisesti vielä keskinkertaisten korealaisten virheiden mahdollisuus.
Asenne onkin yksi Etelä-Korean suurista vahvuuksista, eikä kotiyleisön edessä pelaavilla pelaajilla taatusti ole puutetta motivaatiossa antaa jokaisessa tilanteessa.
- Olen tyytyväinen pelaajiemme valmistautumiseen ja heidän sitoutuneisuuteensa. Kun sinulla on hauskaa, saat siitä itseluottamusta ja meidän joukkueesta todella huokuu halu ja intohimo jääkiekkoa kohtaan, Paek analysoi.
Omaan peliinsä isännät tarvitsisivat ehdottomasti kiekollista taitoa. Pelaajat ovat järjestäen vahvoja luistelijoita, joiden hyökkäysalueen ratkaisut ovat kuitenkin usein puutteellisia estäen joukkueelta täysipainoisen hyökkäyspelaamisen.
Lopputuloksena Etelä-Korea joutuu usein puolustuskannalle ja vaikka sitä ei voi asenteen tai tahdon puutteesta syyttää, niin urakka otteluiden voittamiseksi osoittautuu liian vaativaksi.
Erän verran rinnalla, lopulta kuitenkin monta askelta jäljessä
Oma lukunsa Etelä-Korean valmistautumisessa kauan odotettuihin kotikisoihin nähtiin joulukuussa, kun tulevat kisaisännät osallistuivat Venäjän Euro Hockey Tourille.
Turnauksessa korealaiset pääsivät ensimmäistä kertaa testaamaan taitojaan maailman kärkimaita, Kanadaa, Ruotsia ja Suomea vastaan. Vaikka tasoero olikin melkoisen suuri, osoitti Etelä-Korea, ettei sitä kannata aliarvioida.
Kolmessa ottelussaan Etelä-Korea nimittäin onnistui jokaisessa tekemään ottelun avausmaalin. Kanadaa vastaan korealaiset johtivat ensimmäisen erän jälkeen jopa 2-0.
Johto ei kuitenkaan kestänyt yhdessäkään ottelussa, kun Kanadakin kampesi itsensä väkisin rinnalle ja ohi 2-4 loppulukemin.
- Olen ylpeä, miten pelasimme huippumaita vastaan Venäjän EHT-turnauksessa. Mielestämme paransimme peliämme peli peliltä siellä, päävalmentaja Paek tuumasi.
"Vaikeat ottelut ovat meille oppimistilaisuuksia."
Vaikka Etelä-Korea onnistuikin hyödyntämään vastustajien huolimattomuuden otteluiden avauserissä, ei voittajasta ollut yhdessäkään pelissä epäselvyyttä.
Kolmeen otteluun Etelä-Korea päästi 13 osumaa ja maalivahti Dalton joutui venymään kiekon tielle keskimäärin 47 kertaa ottelua kohden.
- Vaikeat ottelut ovat meille oppimistilaisuuksia. Meidän täytyy tuntea olomme epämukaviksi, jotta voimme tulla paremmiksi. Jos emme tee niin tai pelaa kovia maita vastaan, emme tule ikinä kehittymään sille tasolle, Paek kommentoi.
Vaikea on siis nähdä, että kahden kuukauden valmistautumisjakso Venäjän EHT:n ja olympialaisten välissä olisi riittävästi kaventanut Etelä-Korean eroa muihin osallistujiin. Varsinkaan, kun joukkue on olympiaturnauksen ehkä kovatasoisimmassa lohkossa.
Turnausformaatti kuitenkin suosii korealaisia. Lohkopeleistä nimittäin kaikki menevät jatkoon, lohkovoittajat ja paras kakkonen suoraan puolivälieriin ja muut ensimmäiselle pudotuspelikierrokselle.
Yksittäisessä ottelussa piilee Etelä-Korean ainoa yllätysmahdollisuus eikä tuolloin kotiyleisön tuesta varmasti ole haittaa. Toisaalta on vaikea nähdä, että tulos-tai-ulos ottelussa yksikään maa lähtisi otteluun Etelä-Koreaan puolittaisella valmistautumisella.
Arvio: NHL-pelaajien puuttuminen on pelillisesti Etelä-Korean siunaus. Tasoerosta huolimatta se pystyy nyt vähintäänkin kiusaamaan parempiaan jokaisessa pelissä, vaikka voitoista ei realistisesti ajattelen kannatakaan haaveilla.
Luistelussa ja kamppailupelaamisessa parhaimmillaan olevat korealaiset häviävät ratkaisevan paljon kiekollisessa pelissä ja joukkuepuolustamisessa.
Hyvin suurella todennäköisyydellä maan ensikosketus arvokisakiekkoiluun jää neljän ottelun mittaiseksi ja sen jälkeen katseet käännetään nopeasti kevään MM-kisoja kohden.
Etelä-Korean joukkue olympialaisiin
Maalivahdit
Matt Dalton, Anyang Halla (ALIH)
Kye Hoon Park, Sangmu (Korea)
Sung Je Park, Gangwon High1 (ALIH)
Puolustajat
Hyung Gon Cho, Sangmu (Korea)
Won-Jun Kim, Anyang Halla (ALIH)
Don Ku Lee, Anyang Halla (ALIH)
Hyon Ho Oh, Daemyung Killer Whales (ALIH)
Alex Plante, Anyang Halla (ALIH)
Eric Regan, Anyang Halla (ALIH)
Yeong Jun Seo, Daemyung Killer Whales (ALIH)
Bryan Young, Daemyung Killer Whales (ALIH)
Hyökkääjät
Jin Hui Ahn, Sangmu (Korea)
Min Ho Cho, Anyang Halla (ALIH)
Jung Woo Jeon, Sangmu (Korea)
Ki Sung Kim, Anyang Halla (ALIH)
Sang Wook Kim, Anyang Halla (ALIH)
Won Jung Kim, Anyang Halla (ALIH)
Young Jun Lee, Daemyung Killer Whales (ALIH)
Jin Kyu Park, Sangmu (Korea)
Woo-Sang Park, Anyang Halla (ALIH)
Brock Radunske, Anyang Halla (ALIH)
Sang Hoon Shin, Sangmu (Korea)
Sang Woo Shin, Anyang Halla (ALIH)
Michael Swift, Gangwon High1 (ALIH)
Mike Testwuide, Gangwon High1 (ALIH)