Maalivahdit
Julius Pohjanoksa, 16 ottelua, torjuntaprosentti 89,34 %
Arvosana: 7
23-vuotias Pohjanoksa pelasi kauden aikana vain 11 kokonaista ottelua. Hän ei missään vaiheessa yltänyt haastamaan ykkösvahti Tirrosta mutta ei toisaalta saanut kunnon näytönpaikkaakaan esimerkiksi monen peräkkäisen ottelun muodossa. Torjuntaprosentiksi jäi kakkosvahdille siedettävä 89,34 %.
Rasmus Tirronen, 30 ottelua, torjuntaprosentti 89,04 %
Arvosana: 7
29-vuotias Tirronen lähti kauteen selkeänä ykkösvahtina, ja syyskuussa hänen otteensa olivatkin varmoja. Kun TPS joukkueena alkoi kontata, Tirronen yksin ei kyennyt sitä kannattelemaan, eikä kauden jatkuessa hänkään pelannut parhaalla tasollaan. Talvella Tirronen pelasi jonkin aikaa loukkaantuneena, ennen kuin hänen kautensa jäi tammikuussa kesken.
Erik Källgren, 18 ottelua, torjuntaprosentti 91,04 %
Arvosana: 8½
Tirrosen siirryttyä tammikuussa sivuun TPS hankki korvaavan ykkösvahdin lainalle SHL:stä. Källgrenin otteissa oli nähtävissä pientä epätasaisuutta, sillä huippuottelua saattoi seurata heikohko suoritus, mutta maalivahtikolmikosta hän erottui selkeästi edukseen sekä torjunta- (91 %) että voittoprosentissa (44 %) mitattuna.
Puolustajat
4 Aleksi Anttalainen, 37 ottelua, 0+2=2, -7
Arvosana: 8
Vuonna 1999 syntynyt Anttalainen pelasi TPS:n edustusjoukkueen riveissä tulokaskautensa, 37 ottelua, muttei täysin onnistunut vakiinnuttamaan paikkaansa vaan pelasi osan ajasta A-juniorijoukkueessa. Anttalainen oli yksi TPS:n harvoista perusvarmoista puolustajista, joka ei loistanut hyökkäyspäässä mutta hoiti puolustustonttinsa pääsääntöisesti hyvin.
6 Aleksi Salonen , 57 ottelua, 2+8=10, -13
Arvosana: 7
Edellisellä kaudella kesken kauden Jukureista TPS:ään siirtynyt Salonen pelasi ehjän kauden ja sai jonkin verran vastuuta myös ylivoimalla. TPS:n alisuorittavassa puolustuksessa hänellä olisi ollut mahdollisuus astua esiin ja ottaa suurempaakin roolia, mutta hän katosi muiden puolustajien tapaan keskinkertaiseen massaan. Salonen oli silti yksi TPS:n parhaista puolustajista, mistä kiitoksena hänellä oli illasta toiseen paikka pelaavassa kokoonpanossa.
7 Filip Windlert, 42 ottelua, 1+4=5, -10
Arvosana: 6
Ruotsalaispuolustaja Windlert jäi kauden aikana täysin näkymättömäksi. Hän oli TPS:n ulkomaalaisvahvistuksista huomaamattomin ja etsi paikkaansa joukkueessa koko kauden. Ei aina mahtunut kokoonpanoon.
14 Eemil Viro, 29 ottelua, 0+3=3, -7
Arvosana: 8½
Vuonna 2002 syntynyt Viro kuului positiivisiin yllätyksiin sekä niihin pelaajiin, jotka hyötyivät TPS:n kokoonpanoruletista. Hän sai ensimmäisen näytönpaikan jo lokakuussa ja onnistui vuodenvaihteessa nousemaan yhdeksi vakiopelaajista. Hän solmi yleisön iloksi kahden vuoden jatkosopimuksen TPS:n kanssa. Fyysisesti vielä raakile liigatasolle.
20 Jani Forsström, 21 ottelua, 1+0=1, 0
Arvosana: 6
Forsströmiltä ei ihmeitä odotettu mutta saatiin vielä vähemmän. Hän pelasi jo viidennen kautensa TPS:n alakerrassa. Hänen aikaisemmat kautensa ovat olleet melko ehjiä, mutta päättyneellä kaudella hän ei yleensä mahtunut lainkaan pelaavaan kokoonpanoon. Ainoan tehopisteensä hän teki marraskuussa SaiPaa vastaan.
29 Christoffer Persson, 10 ottelua, 0+1=1, -2
Arvosana: 8
Isokokoinen 34-vuotias Persson käväisi kymmenen ottelun mittaisella lainasopimuksella TPS:n puolustuksessa marras-joulukuussa. Lainasopimuksen päättyessä HV71 kutsui hänet takaisin Ruotsiin, vaikka TPS olisi todennäköisesti halunnut hänet pitää. Hän toi joukkueeseen maalinedustapelaamista, kokemusta ja jämäkkyyttä.
45 Olli Kaskinen, 16 ottelua, 0+0=0, -3
Arvosana: 6
Edellisellä kaudella 48 ottelua TPS-paidassa pelanneelta nuorelta Kaskiselta odotettiin tällä kaudella uusia kehitysaskeleita, jotta ei kuitenkaan saatu. Peliaika jäi vähäiseksi jo syksyllä, eikä hän valmentajavaihdoksen jälkeen mahtunut kokoonpanoon juuri lainkaan.
47 Joe Piskula, 51 ottelua, 1+9=10, +13
Arvosana: 8½
Kokenut Piskula oli tälläkin kaudella TPS:n puolustuksen ehdoton ykköspalanen. Isoja minuutteja ykköspakkiparissa tahkonut Piskula ei pisteillä suuremmin herkutellut, mutta hän pystyi hoitamaan oman tonttinsa eli puolustuspelaamisen paremmin kuin kukaan muu joukkueesta. Kuvaavaa on, että TPS:n puolustajista Piskula oli ainut, jonka tehotilasto jäi plussan puolelle.
77 Tony Sund, 50 ottelua, 4+11=15, -18
Arvosana: 6
Sund saapui Turkuun Pohjois-Amerikasta korkein odotuksin eikä yltänyt niitä lähellekään. Hän oli puolustuspäässä virhealtis ja jäi hyökkäyspään pelissä muun joukkueen tavoin keskinkertaiseksi. Edellisellä kaudella hän teki Sportissa yli kaksinkertaisen pistemäärän. Hän ei pystynyt odotuksista huolimatta ottamaan vastuuta TPS:n kiekollisesta puolustuksesta eikä varsinkaan ottamaan merkittäviä askeleita henkilökohtaisessa kehityksessään.
82 Jens Olsson, 29 ottelua, 0+3=3, -20
Arvosana: 6
Olsson hankittiin Turkuun paikkaamaan Perssonin jättämää aukkoa, mutta hän ei yltänyt edeltäjänsä tasolle millään pelin osa-alueella. Puolikkaasta kaudesta huolimatta hänen tehotilastonsa oli koko joukkueen huonoin, -20.
94 Henrik Larsson , 59 ottelua, 4+34=38, -3
Arvosana: 8½
Ruotsalaisvahvistus Larsson nousi kauden aikana TPS:n johtavaksi kiekolliseksi puolustajaksi ja kantoi syksyllä pitkään kultakypärää. Puolustuspäässä hänellä sen sijaan olisi ollut parannettavan varaa, osittain johtuen hänen pienestä koostaan. Kaiken kaikkiaan Larsson oli joissain otteluissa heikon TPS-puolustuksen tärkein pelaaja.
Hyökkääjät
13 Petteri Wirtanen, 59 ottelua, 7+8=15, -13
Arvosana: 6
Kokenut Wirtanen palasi TPS:ään kovin odotuksin muttei onnistunut täyttämään niitä. Wirtanen oli hyökkäyspäässä heikohko vain 15 tehopisteellä eikä pelannut aivan tasollaan puolustussuuntaankaan. Varakapteenin merkkiä kantanut Wirtanen ei noussut toivotulla tavalla TPS:n hyökkäyksen johtaviin pelaajiin.
18 Zach Budish, 44 ottelua, 8+14=22, -11
Arvosana: 6
Edellisellä kaudella 20 maalia tehnyt Budish otti takapakkia. Hän muuttui käytännössä näkymättömäksi jo heti syksyllä, vaikka sai riittävästi sekä peliaikaa että ylivoimavastuuta. Budishin kausi oli katkonainen loukkaantumisten ja pelikiellon takia, ja hän pelasi lopulta 44 ottelua tehopistein 8+14=22. Keväällä hän koko joukkueen tavoin nosti tasoaan ja teki maaleistaan kuusi vasta vuodenvaihteen jälkeen. Hän oli myös jäähyaltis TPS:n muihin hyökkääjiin verrattuna.
25 Teemu Väyrynen, 50 ottelua, 10+3=13, -9
Arvosana: 7
Kaudella 2017–2018 Väyrynen iski 15 maalia ja tuli tunnetuksi erityisesti alivoimaläpiajoistaan. Siitä asti häneltä on odotettu erityisesti maaleja. Kuluneella kaudella hän onnistui maalinteossa 10 kertaa, mikä oli kohtalainen määrä ottaen huomioon, että häntä peluutettiin yleensä alemmissa ketjuissa. TPS:n kokonaisvaltainen alisuorittaminen kuitenkin tarjosi Väyryselle monta tilaisuutta nousta pysyvästi ykkösketjuun, mutta hän ei missään vaiheessa onnistunut vakiinnuttamaan paikkaansa esimerkiksi Ilari Filppulan rinnalla. Väyrynen ei tälläkään kaudella kyennyt vastaamaan ehkä liian korkealle asetettuihin odotuksiin.
26 Lauri Korpikoski, 48 ottelua, 17+16=33, -17
Arvosana: 7
Edellinen kausi meni kapteeni Korpikoskelta sairastamisen takia pieleen. Kuluneen kauden alussa hän väläytteli osaamistaan tekemällä ensimmäisessä neljässä ottelussa kuusi tehopistettä, mutta katosi sen jälkeen näkyvistä koko loppusyksyksi. Vuodenvaihteen jälkeen hän heräsi odottamattomaan loistoon ja pelasi erinomaisen tammikuun, mikä nostaa arvosanaa. Hetkittäistä loistoa lukuun ottamatta Korpikoski oli kaiken kaikkiaan jälleen yksi TPS:n pahimmista pettymyksistä.
27 Greg Squires, 14 ottelua, 0+4=4, -4
Arvosana: 6
Lokakuussa pisteitä tekemään hankittu Squires epäonnistui roolissaan ja lähti TPS:stä jo marraskuun lopussa. Poikkeuksellisen pienikokoinen Squires ei ehkä ehtinyt kunnolla päästä sisään liigavauhtiin ja joukkueeseen muttei suuremmin väläytellyt suurta potentiaaliakaan. Yksi TPS:n päättyneen kauden monista epäonnistuneista hankinnoista.
36 Anton Holm, 31 ottelua, 9+3=12, -4
Arvosana: 6½
Ruotsista Turkuun saapuneen Holmin kausi oli erikoinen. Syksyllä hän kuului heikosti pelanneen TPS:n parhaimmistoon ja kantoi kultakypärääkin, mutta kauden edetessä hän vajosi keskinkertaisuuteen ja lähti joukkueesta jouluna. Holm ehti lopulta pelata 31 ottelua ja tehdä niissä 12 tehopistettä – joista tosin huomattavat 9 olivat maaleja.
41 Aarne Intonen, 14 ottelua, 0+2=2, -3
Arvosana: 7
Nuori Intonen pääsi maistelemaan liigavauhtia sekä kauden alussa että lopussa pienellä peliajalla. Hän täytti hyvin tonttinsa alempien ketjujen nuorena hyökkääjänä muttei juuri saanut suuria onnistumisia.
44 Elias Karvonen, 48 ottelua, 5+9=14, -2
Arvosana: 7½
Usean loukkaantumisten takia rikkinäiseksi jääneen kauden jälkeen Karvonen sai viimein pelata lähes ehjän kauden – mutta katosi silti TPS:n heikosti suorittaneeseen massaan. Karvosen rooli joukkueessa oli nimenomaan puolustavana sentterinä sekä alivoimapelaajana, eikä hän kyennyt venymään alisuorittaneen puolustuksen pelastajaksi tarpeeksi usein. Odotuksiin ja rooliinsa nähden pelasi kuitenkin paremman kauden kuin moni muu TPS:n joukkueessa.
46 Juuso Pärssinen, 31 ottelua, 5+7=12, -6
Arvosana: 9
Vuonna 2001 syntynyt Pärssinen kuului TPS-joukkueen harvoihin positiivisiin yllätyksiin. Ennen joulua edustusjoukkueeseen nostettu Pärssinen syttyi keväällä peli-iloon, jollaista ei Turussa muuten juuri nähty. Loppukaudesta Pärssinen oli yksi TPS:n mailataitureista ja kantoi päässään Red Bull -kypärää. Kausi loppui kesken erityisesti juuri Pärssisen kannalta, sillä miesten tason pelit olisivat saattaneet kehittää häntä pelaajana roimasti vielä kevään aikana.
48 Lauri Pajuniemi, 49 ottelua, 26+14=40, -12
Arvosana: 9
Vuonna 1999 syntynyt Pajuniemi pelasi viimein kauan odotetun läpimurtokautensa, ja tuloksena oli 26 maalia ja Liigan maalipörssin kolmas sija. Kausi alkoi Pajuniemen osalta hissukseen, mutta loka-marraskuussa hän pääsi kunnolla vauhtiin ja nousi lopulta kultakypäräksi sekä ykkösylivoiman maalitykiksi. Hän pääsi maistamaan myös A-maaotteluita. Parannettavaa löytyy vielä tasaisuudessa, sillä vaikka Pajuniemi ajoittain kannatteli TPS:n joukkuetta, hän oli joissakin otteluissa täysin näkymätön.
51 Markus Nurmi, 57 ottelua, 14+14=28, -1
Arvosana: 8½
Kausi 2018–2019 oli Nurmelle vaikea, ja kesällä hän oli selvästi keskittynyt kehittämään fysiikkaansa. Se kannatti, sillä Nurmi oli fyysisesti aivan eri tasolla kuin ennen ja pelasi tähänastisen uransa parhaan kauden. Hän muodosti hetkittäin yhdessä Lauri Pajuniemen ja Topi Nättisen kanssa TPS:n tehokkaimman ketjun mutta oli arvokas myös alivoimalla.
55 Joel Janatuinen, 35 ottelua, 9+5=14, -2
Arvosana: 7
TUTOsta hankittu Janatuinen liittyi joukkueeseen kauden jo alettua erityisesti tuomaan tehoja ja tulivoimaa. Hän suoriutui Liiga-tasolla kohtalaisesti muttei kyennyt erityisen kekseliäisiin ratkaisuihin hyökkäyspäässä. Janatuinen ei noussut ratkaisupelaajaksi ja hänen pistemääräkseen jäi 35 ottelussa 9+5=14.
56 Hannu Kuru, 54 ottelua, 5+6=11, -2
Arvosana: 8
Aikasempina kausina loukkaantumisista kärsinyt Kuru pelasi ehjän kauden pääasiassa alempien ketjujen laitahyökkääjänä. Alisuorittaneessa TPS:n joukkueessa olisi ollut tarjolla suurempaakin roolia, mutta Kuru ei ottanut merkittäviä henkilökohtaisia kehitysaskeleita tai noussut kantamaan vastuuta. Odotuksiin ja muuhun joukkueeseen nähden suoriutui roolistaan kuitenkin hyvin.
58 Oskari Lehtinen, 31 ottelua, 2+5=7, -4
Arvosana: 6½
Nuoriso- ja divisioonajoukkueissa kovaa tulosta tehneelle vuonna 1994 syntyneelle Lehtiselle oli TPS:ssä tarjolla uusi liigaläpimurron paikka, mutta se jäi käyttämättä. Lehtinen ei onnistunut vakiinnuttamaan pelipaikkaansa vaan pelasi hajanaisen kauden alemmissa ketjuissa.
59 Topi Nättinen, 37 ottelua, 4+18=22, -1
Arvosana: 7
SaiPasta kauden alussa TPS:ään siirtynyt Nättinen sai vastuuta käytännössä joukkueen kakkossentterinä, ja hän muodosti hetken aikaa yhdessä Markus Nurmen ja Lauri Pajuniemen kanssa TPS:n ainoan mainitsemisen arvoisen ketjukoostumuksen. Nättinen oli kuitenkin lyhytikäiseksi jääneen ketjun heikoin lenkki, eivätkä edes nälkäiset hyökkääjät hänen laidoillaan saaneet hänestä parasta irti. Jäi kauas siitä, mihin olisi TPS:n alisuorittavassa joukkueessa voinut yltää.
81 Ilari Filppula, 58 ottelua, 7+33=40, -19
Arvosana: 8
Kokenut kiekkotaikuri Filppula pelasi melko tasaisen kauden ja hätyytteli hetkittäin Liigan syöttöpörssin kärkisijoja. Filppula oli monena huonona iltana TPS:n parhaimmistoa muttei kyennyt kannattelemaan joukkuetta eikä nostamaan laitahyökkääjiään korkeammalle tasolle. Oli lopulta joukkueen sisäisessä pistepörssissä toinen – tasapisteissä enemmän maaleja tehneen Lauri Pajuniemen kanssa.
