Kolppanen – Myllyniemi: 2-0
Derbysarjan ensimmäisen ottelun alkua hallitsi Ilves lähes miten tahtoi. Kiekkoa karvattiin kolmen pelaajan voimin hyökkäyspäädystä, eikä lahtelaisten avauksille annettu mahdollisuuksia. Kun vierasjoukkueen puolustus vielä pelasi kovin flegmaattisesti jättäytyen Ilves-pelaajien vietäväksi, ei erän tulosta tarvitse millään muotoa ihmetellä.
Molempiin Ilveksen maaleihin Pelicans-puolustus saa pitkän miinuksen. 1-0-maalissa Michael Keränen käveli vapaasti maalin takaa lapiomaan kiekon verkon perille, 2-0 puolestaan oli Martti Järventien pujottelutaidon näyte. Hyökkäyssiniviivalta vastustajia kierrellen maalille, laukaus ja sitä seurannut paluukiekko maaliin.
– Olimme ensimmäisessä erässä todella huonoja, kuului lahtelaisten ykkösvalmentaja Kai Suikkasen kommentti joukkueestaan. Keskittyminen otteluun ei onnistunut.
– Muutama kerta meitä vietiin oikein kunnolla, myönsi tämä joukkueensa puolustuksen esityksestä ensimmäisessä erässä.
Tamperelaiset olivat vieraitaan kaikilta osin parempia ensimmäisessä erässä. Kotijoukkueen hyvä esityksen kruunasi yksi illan tähdistä, sen maalivahti Ville Kolppanen, jonka hanskaan tarttui jokainen maalia kohti suunnattu laukaus. Vaikka ei Pelicansien vahtia, Jere Myllyniemeä, voikaan syyttää joukkueensa tappiotilasta erätauolla, niin selvästi parempi oli Ilves-kollega varmoine otteineen.
Pelicans tulee ylivoimalla mukaan peliin
Toinen erä jatkoi ottelua siitä, mihin ensimmäinen oli sen jättänyt. Ilves luisteli ja vei kiekon vauhdilla lahtelaisten kenttäpäätyyn. Lähimpänä onnistumista oli Matias Sointu, joka omalta alueelta kiekon kanssa lähtien vei tilanteen miltei loppuun saakka. Pikkumusta viuhui vain hivenen ohi lahtelaisten maalin takakulman.
Mutta Pelicans tuli peliin mukaan. Tiukan hyökkäyspään karvauksen aikaansaama painostus, ja Kai Kantolan koukkausjäähy toivat mukanaan lähes kahden minuutin painostuksen. Ja kun kiekko pyöri aikansa Ilves-puolustuksen ympärillä, niin löytyihän se Vili Sopanen lopulta Ilves-puolustuksen keskeltä. Nopea veto yllätti Ville Kolppasen siihen saakka ohittamattoman hanskakäden muuttaen tilanteeksi 2-1.
– Sopanen on tuonut lisää voimaa hyökkäyspäähän oltuaan kuusi kuukautta loukkaantuneena, myönsi Kai Suikkanen kakkosketjun laitahyökkääjän paluun tärkeyden joukkueelleen.
– Osaa olla ylivoimassa oikealla paikalla. Ja oli tänäänkin.
Ilves-vahti puolestaan analysoi ainoaksi jäänyttä, mutta häneltä nollapelin rikkonutta Pelicans-maalia ottelun jälkeen.
– Vähän harmittaa tuo takaisku. Tuli valuttua liian syvälle, laukaus olisi kyllä ollut otettavissa kiinni.
Ilves on usein kaatunut yhden takaiskumaalin myötä kadonneeseen peli-ilmeeseen. Niin oli lähellä tänäänkin, mutta joukkue syttyi taistelemaan Ville Kolppasen johdolla. Tosin kovin lähellä lahtelaisten lisämaalitkin olivat, sillä puolustuspään Ilves-pelaamista ei voinut joka hetki pitää toisessa erässä kontrolloituna.
Ilves saavuttaa uuden tuhatluvun - ja vie pisteet
Tilastonikkareiden taulukoissa oli ennen illan ottelua ollut Ilveksen pääsarjamaalien kohdalla lukema 8.997. Ja vaikka pääjännitys olikin siinä, onnistuisiko joukkue tärkeääkin tärkeämmässä pistemetsästyksessään, niin pieni nyanssi oli myös siinä, olisiko joukkue kautta aikain ensimmäinen 9000. maalin ylittäjä runkosarjassa.
Ilveksen kultakypärä Matias Sointu päätti jo erän alkupuolella kirjoittaa nimensä Ilves-historiaan. Lahtelaisten menetettyä Ilves-päädyssä kiekon, kotijoukkue pääsi vastahyökkäämään neljällä kahta vastaan. Kiekko syötettiin oikeaa laitaa edenneelle Matias Soinnulle, ja kun kaikki taisivat odottaa tämän jättävän maukkaan passin takamiehelle, Ilves-laituri päättikin ratkaista itse. Nopea veto ylänurkkaan, ja kiekko painui lahtelaisten maaliin. Ajassa 43:37 lukemat olivat 3-1 ja Ilveksen 9000. pääsarjamaali oli nähnyt päivänvalon.
Lopussa tehotonta Pelicans-ylivoimaa
Ilves antoi vielä ottelun lopussa vierailleen mahdollisuuden, kun sille ajassa 55.11 vihellettiin jäähy liian monen pelaajan ollessa kentällä. Mutta kovin ponnettomia olivat lahtelaisten yritykset, kiekkoa kyllä pidettiin 6-4-ylivoimalla Kai Suikkasen komennettua maalivahtinsa pois kaukalosta, mutta ilman tulosta.
- Kaksi minuuttia pidettiin kiekkoa Ilveksen puolustusalueella, mutta ei saatu aikaan laukaustakaan, harmitteli lahtelaisluotsi.
Ilves puolestaan sai aikaan laukauksen – ja maalinkin, kun Daniel Paille sai kiekon keskialueelle. Pari potkua eteenpäin, katse nopeasti ylöspäin kohti maalia, tarkka laukaus, ja kiekko painui vastustamattomasti maaliin kirjaten loppulukemiksi 4-1. Siinä todella ammattilaisen maalintekotaitoa!
Tyytyväinen Ville Kolppanen
Tamperelaisyleisön kiinnostuksen kohteena viime otteluiden jälkeen ollut Ilveksen maalivahti Ville Kolppanen arvioitiin keskiviikkonakin kentän parhaaksi pelaajaksi. Tämä nuori tamperelainen on noussut suuren yleisön tietoisuuteen erinomaisine otteineen ottelu ottelun jälkeen Anders Lindbäckin palattua kotimaahansa valmistautumaan NHL-sarjan alkua varten.
Tamperelaisvahti oli luonnollisesti tyytyväinen voittoon, ja siitä saatuihin tärkeisiin pisteisiin. Hän antoi avoimesti tunnustusta edeltäjälleen Ilveksen ykkösvahtina.
– Todella ammattilainen, (Lindbäck) oli iso apu niin joukkueelle kuin myös minulle joka tilanteessa. Mies, joka pelaa täydellä sydämellä.
Kolppanen antoi ymmärtää, että uskoa pääsystä karsintarajan yläpuolelle ei ole millään lailla menetetty.
– Usko menestykseen ei lopu, Ilves-vahti kertoi hymyssä suin tyytyväisenä. Siihen oli hyvän esityksen jälkeen lupakin.
– Palkinto tulee vielä, meillä on koppi täynnä hyviä äijiä. Huomenna vedetään hyvä treeni, ja sitten Jyväskylään.
Suikkanen ei halunnut spekuloida sarjataulukolla
Kai Suikkanen ei suostunut ottamaan kantaa siihen, kaipasiko hän vahvistuksia tai poislähteneitä takaisin joukkueensa riveihin. Eikä hän myöskään halunnut ottaa kantaa pudotuspeliviivoihin eikä Pelicansien ylä- ja alapuolella sarjataulukossa oleviin joukkueisiin.
– Ei katsota kumpaakaan suuntaan, hän totesi lyhyesti.
– Turha on katsella toisia, se ei meitä auta lainkaan, joukkueena pitää mennä. Oma esitys on tärkeää, ei pidä kuvitella liikoja omasta pelaamisesta.
– Eikä mietitä liikaa sitä, ketä on lähtenyt.