Nuorten Leijonien liito Kanadan MM-jäillä sai jatkoa, kun joukkue kaatoi vakuuttavan esityksen jälkeen Sveitsin peräti 6–1.
Pelissä oli melkoinen tykkialku, kun Suomi latoi vajaaseen kymmeneen minuuttiin neljä maalia. Puolivälierän nousu ja jatkoaikavoitto Kanadaa vastaan toi Suomelle lisää energiaa, mikä näkyi pelin alussa.
– Oli niin hieno voitto ja iso asia, kun kaadettiin Kanada täällä. Sitä kautta saatiin voimaa ja paljon latautui energiaa, Suomen valmentaja Olli Salo pohti ottelun jälkeen.
Nuoret Leijonat sai rullaamaan oman syöttöpelinsä heti alussa, ja Sveitsi jäi tylysti jalkoihin. Suorat hyökkäykset rullasivat kerta toisensa jälkeen Sveitsin päätyyn. Suomi pääsi tasaviisikoin kiekon kanssa hyökkäysalueelleen avauserässä peräti 21 kertaa.
– Oli mahtipontinen startti ja saatiin siihen maaleja. Ennen kaikkea pystyimme vyöryttämään peliä Sveitsin päähän. Suorat hyökkäykset tulivat kovalla vauhdilla, mistä esimerkki oli (Aarne) Talvitien toinen maali, Salo sanoi.
Suomi liikutti niin nopeasti ja terävästi kiekkoa lavasta lapaan, että Sveitsi, jota kehuttiin luisteluvoimaiseksi joukkueeksi, näytti yksinkertaisesti todella hitaalta.
Suomen puolenvaihtopelaaminen söi Sveitsin puolustuksen. Suomi pystyi vaihtamaan puolta joko ristipistoilla suoraan puolustajalta painottomalle laitahyökkääjälle tai pakki–pakki-syöttöjen kautta.
Lisäksi, kun Suomen pelaamisen rakenteet toivat hyökkääjille jatkuvasti kiekkoa keskialueella hyvään vauhtiin, Sveitsi ei pysynyt millään perässä. Suomen nopea kiekonliikuttaminen näytti jälleen vahvuutensa.
Sveitsi yritti pelata niin ikään lyhyillä syötöillä, mutta kuten Jatkoaika ennakoi, sen syöttöpelaaminen oli huomattavasti köyhempää. Sveitsi käytti vähemmän syöttösuuntia kuin monipuolisesti kiekkoa liikuttanut Suomi.
Suomen fokus säilyi – Peli totaalista hallintaa
Tykkialun jälkeen peli voi helposti mennä neppailuksi ja päätössummerin odotteluksi. Suomi sai kuitenkin pidettyä keskittymisensä omassa pelissään ja piti pakkansa kasassa koko 60 minuuttia.
Valmentaja Salon mukaan pelaajia ei tarvinnut sen kummemmin muistuttaa, että homma ei saa livetä käsistä.
– Nämä jätkät ovat aika kypsiä. Kyllä he tietävät, mistä tässä pelataan, hän muistutti.
– Jätkät pelasivat tosi jämäkästi ja pelisapluunan mukaan, Salo kehui.
Ainoa pieni notkahdus Suomen pelaamisessa tuli toisessa erässä, kun Sveitsi laittoi kaiken peliin. Suomi alkoi hieman puskemaan omaa hyökkäyspeliään, eikä kiekko liikkunut niin terävästi enää lavasta lapaan. Samaa oli nähtävissä jo ensimmäisen erän loppupuolella.
Sveitsi onnistui kaventamaan toisessa erässä, mutta Suomi otti pian pelin takaisin kontrolliinsa.
– Sveitsi sai ehkä vähän onnella sen kavennusmaalin ja toisen erän alku oli sellaista, että mentiin kovaa päästä päähän. He laittoivat siinä kohtaa kaikki peliin ja tulivat tosi kovaa. Kun saimme viidennen maalin, se katkaisi Sveitsin.
Pelin lähes täydellinen hallinta näkyy myös Suomen kiekollisen pelin tilastoissa. Suomi vyöryi tasaviisikoin huimat 57 kertaa kiekon kanssa hyökkäysalueelleen.
Edes Kazakstania vastaan alkulohkossa Suomi ei päässyt lähellekään tuollaista lukemaa.
Kun huomioidaan, että Suomi joutui käyttämään päätykiekkoja vain 19 kertaa, voidaan todeta, että Suomen kiekollinen pelaaminen ja sen rakenne tuotti jatkuvalla syötöllä suoria hyökkäyksiä ja sen uhkaa. Kiekkoa saatiin keskialueella vauhtiin, minkä myötä hyökkäyssiniviiva ylitettiin kiekon kanssa.
Nuoret Leijonat siniviivoilla | Puolustussiniviiva | Hyökkäyssiniviiva |
Kiekon kanssa | 75 kertaa (82%) | 57 kertaa (67%) |
Siirtokiekko | 13 kertaa (14%) | 19 kertaa (22%) |
Kiekonmenetys | 4 kertaa (4%) | 9 kertaa (11%) |
Tilastoitu Suomen kiekollinen pelaaminen tasaviisikoin Sveitsiä vastaan.
Kiekonmenetysten määrä pieneni selvästi edellisistä otteluista, mikä kielii entisestään Suomen vahvistuneesta kiekollisesta pelaamisesta.
Suomi kohtaa MM-finaalissa Yhdysvallat. Kokonaisuutena Nuorten Leijonien pelaaminen näyttää erittäin vahvalta ja tasapainoiselta.