Parhaat
9. Trevor Zegras, keskushyökkääjä (Anaheim Ducks)
Zegrasin potentiaalilla varustetun sentterin saaminen varaustilaisuuden yhdeksännellä vuorolla on erinomainen lopputulos Ducksille. Zegras on ikäluokkansa paras pelintekijä Jack Hughesin ohella ja erittäin taitava kiekonkäsittelijä. Yhdysvaltalaissentteri on myös hyvä luistelija ja osaa viimeistellä tilanteen tullen.
Zegras nousee Sam Steelin ja Isac Lundeströmin ohi Ducksin parhaaksi lupaukseksi. Hän on sitoutunut pelaamaan ensi kaudella Bostonin yliopistossa (Boston University). Zegras ei ole hyvin todennäköisesti valmis NHL:ään vielä yhden NCAA-kauden jälkeen, mutta pitkällä tähtäimellä hänellä on potentiaalia nousta Ducksin ykkössentteriksi. Lisää Zegrasista voi lukea tästä.
15. Cole Caufield, oikea laitahyökkääjä (Montreal Canadiens)
Ilmeisesti pieni koko on edelleen NHL-organisaatioille kynnyskysymys, sillä varaustilaisuuden paras maalintekijä valui aina 15. vuorolle saakka. 170-senttisellä Caufieldilla on ikäluokan paras laukaus, erinomaiset kiekolliset taidot ja hän on myös suhteellisen nopea luistelija. Hänen päättyneellä kaudella kirjauttamat 72 maalia eivät syntyneet vahingossa.
Caufield nousee Nick Suzukin ohi Canadiensin parhaaksi lupaukseksi. Hän on sitoutunut pelaamaan Wisconsinin yliopistossa, ja viettää NCAA:ssa luultavasti useamman vuoden ajan. NHL:ssä yhdysvaltalaislaiturilla on kaikki eväät nousta Alex DeBrincatin tavoin 40 maalin mieheksi. Lisää Caufieldista voi lukea tästä.
16. Alex Newhook, keskushyökkääjä (Colorado Avalanche)
Avalanche sai ensimmäisellä kierroksella parhaan mahdollisen saaliin nappaamalla neljännellä vuorolla puolustaja Bowen Byramin ja 16. vuorolla Newhookin. BCHL:n Victoria Grizzliesin riveissä pelannut Newhook on varaustilaisuuden dynaamisimpia hyökkääjiä. Hän on erittäin nopea luistelija ja taitava pelintekijä.
Newhookista tulee välittömästi Avalanchen paras hyökkääjälupaus. Hän on sitoutunut pelaamaan Bostonin yliopistossa (Boston College), ja on todennäköisesti valmis siirtymään NHL:ään yhden tai kahden NCAA-kauden jälkeen. Kanadalaissentterillä on potentiaalia nousta Avalanchen kakkossentteriksi Nathan MacKinnonin taakse. Lisää Newhookista voi lukea tästä.
17. Peyton Krebs, keskushyökkääjä (Vegas Golden Knights)
Lienee todennäköistä, että Krebsin valumiseen aina 17. vuorolle asti vaikutti se, että hänen akillesjänteensä repesi kauden jälkeisessä harjoittelussa. Vammalla ei kuitenkaan pitäisi olla mitään vaikutusta pitkällä tähtäimellä, eikä Krebs olisi ollut kuitenkaan NHL-valmis vielä ensi kaudella. Krebs on nopea luistelija, taitava pelintekijä ja varaustilaisuuden parhaita kahden suunnan hyökkääjiä.
Krebs nousee Golden Knightsin toiseksi parhaaksi lupaukseksi Cody Glassin taakse. Kanadalaissentteri jatkaa uraansa WHL:ssä vielä yhden tai kahden kauden ajan, ja NHL:ssä hänellä on potentiaalia nousta tulosta tekeväksi kärkihyökkääjäksi. Lisää Krebsistä voi lukea tästä.
28. Ryan Suzuki, keskushyökkäjää (Carolina Hurricanes)
Canadiens-lupaus Nick Suzukin pikkuveli on Hurricanesilta erinomainen valinta ensimmäisen kierroksen viimeisillä varauksilla. Suzuki on veljensä tavoin pääasiassa pelintekijä. Hän on erittäin hyvä syöttelijä ja myös veljeään parempi luistelija. Suzuki aloitti kauden potentiaalisena top 10 -varauksena, mutta hänen osakkeensa laski kauden mittaan tasaisesti, osittain myös heikossa joukkueessa pelaamisen vuoksi.
Hurricanesilla on runsaasti erittäin lupaavia hyökkääjiä esimerkiksi Martin Necasin, Aleksi Saarelan, Janne Kuokkasen ja Eetu Luostarisen muodossa. Suzuki sijoittuu tuon listan keskivaiheille. Hänen kohdallaan tarunhohtoinen on vielä usean vuoden päässä, mutta Suzukilla on potentiaalia nousta kärkiketjujen pelintekijäksi NHL-tasolla.
Riskialtteimmat
3. Kirby Dach, keskushyökkääjä (Chicago Blackhawks)
Blackhawks valitsi varaustilaisuuden kolmannella vuorolla 193-senttisen Dachin, joka kirjautti päättyneellä kaudella 73 tehopistettä 62 WHL:n runkosarjaottelussa. Dachissa on kieltämättä paljon hyvää, mutta myös paljon kysymysmerkkejä ottaen huomioon missä vaiheessa hänet varattiin.
Dach on kohtuullinen luistelija, muttei kuitenkaan erityisen hyvä. Hän on parhaimmillaan ollessaan ikäluokkansa dominoivimpia pelaajia ja erinomainen pelintekijä, mutta päättyneellä kaudella hänellä oli myös ongelmia tasaisuuden kanssa.
Dachin potentiaali on monien mielestä top 3 -varauksen arvoinen, ja hänestä tulee Blackhawks-organisaation lupaavin pelaaja. NHL on hänen kohdallaan vähintään yhden kauden päässä. Periaatteessa korkean potentiaalin pelaajan varaamisessa ei ole mitään vikaa, mutta kolmannella vuorolla Blackhawksilla olisi ollut tarjolla Alex Turcottessa, Bowen Byramissa ja Trevor Zegrasissa parempia vaihtoehtoja.
6. Moritz Seider, puolustaja (Detroit Red Wings)
Red Wings -GM Steve Yzerman ei ole ennenkään pelännyt ottaa riskejä varaustilaisuudessa ja tänä vuonna hän yllätti jälleen varaamalla saksalaispuolustaja Seiderin koko varaustilaisuuden kuudentena pelaajana. Seider pelasi viime kaudella Saksan pääsarjassa, mutta suurelle yleisölle hän tuli kunnolla tunnetuksi vasta aikuisten MM-kisoissa, joissa hänestä tuli yksi turnauksen historian nuorimmista maalinteossa onnistuneista puolustajista.
Seider on isokokoinen, hyvin liikkuva puolustaja, joka pystyy pelaamaan tehokkaasti isoja minuutteja ja voittamaan kaksinkamppailuja miehiä vastaan. Varaustilaisuuden kuudentena pelaajana hän on kuitenkin melko suuri riski, sillä hänen hyökkäyspään potentiaali on edelleen pieni kysymysmerkki. Seider nousee Red Wingsin toiseksi parhaaksi lupaukseksi Filip Zadinan taakse. Lisää Seiderista voi lukea tästä.
13. Spencer Knight, maalivahti (Florida Panthers)
Knightista tuli korkeimmalla varattu maalivahti yhdeksään vuoteen, ja huhujen mukaan jotkut joukkueet olisivat olleet valmiita varaamaan hänet jopa vielä korkeammalla. On helppo nähdä, miksi Knightia pidetään potentiaalisena ykkösvahtina NHL:ssä. Hän on 191-senttinen, atleettinen, lukee peliä erinomaisesti ja hänen torjuntatyöskentelynsä on rauhallista ja hallittua.
Pelkkä pelipaikka tekee kuitenkin Knightista ensimmäisen kierroksen riskialtteimman varauksen. Maalivahtien ennustaminen on tilastollisesti äärimmäisen vaikeaa, minkä vuoksi ensimmäisellä kierroksella varattujen veräjänvartijoiden määrä on ollut jyrkässä laskussa viime vuosina. Knight on sitoutunut pelaamaan ensi kaudella Bostonin yliopistossa (Boston College), ja hän todennäköisesti siirtyy ammattilaiseksi yhden tai kahden kauden jälkeen. Lisää Knightista voi lukea tästä.
23. Simon Holmström, oikea laitahyökkääjä (New York Islanders)
Holmströmin varaaminen 23. vuorolla on perusteltavissa. Ruotsalaishyökkääjä on kärsinyt viimeisen kahden vuoden aikana useista loukkaantumisista, mutta pelikuntoisena ollessaan hän on esittänyt erittäin hyviä otteita Ruotsin juniorisarjassa. Holmström on nopea, taitava ja lukee peliä hyvin, mutta hänen varaaminen näin korkealla sisältää myös selkeitä riskejä.
Islandersilla olisi ollut vaihtoehtoina myös Philip Tomasinon, Arthur Kaliyevin ja Bobby Brinkin kaltaisia hyökkääjiä, joiden potentiaali on Holmströmiä korkeampi. Islandersin varausten joukossa Holmström sijoittuu jonnekin Noah Dobsonin, Oliver Wahlströmin ja Bode Wilden taakse. Hän tarvitsee vielä useita, toivottavasti terveitä kausia Ruotsissa ennen siirtymistä Pohjois-Amerikkaan.
27. Nolan Foote, vasen laitahyökkääjä (Tampa Bay Lightning)
Foote on Lightningilta melko outo varaus ensimmäisellä kierroksella. Joukkue varasi Nolanin isoveljen Callan Footen kesän 2017 varaustilaisuuden 14. pelaajana, joten organisaatio varmasti tunsi myös nuoremman Footen hyvin. Hänen kautensa WHL:ssä oli kuitenkin melko keskinkertainen. Foote on isokokoinen ja laukoo hyvin, mutta hänen luistelunsa on erittäin keskinkertaista, eikä hän ole kovin kummoinen pelintekijä.
Foote on pelaaja, jolla on melko hyvät todennäköisyydet nousta aikanaan NHL-tasolle, mutta olen melko skeptinen hänen mahdollisuuksistaan kehittyä ensimmäisen kierroksen varauksen edellyttämälle tasolle. Lightningilla olisi ollut vielä 27. vuorolla vaihtoehtoina Kaliyevin ja Brinkin kaltaisia pelaajia, joiden potentiaali on selvästi Footea korkeampi.