Jatkoajan World Cup -toimittajat listasivat turnauksen toistaiseksi suurimmat yllätykset.
1. Euroopan murtautuminen jatkopeleihin
Sami Koljonen: Eurooppa oli Tšekin jälkeen kenties suurin ennakkosuosikki jäämään alkulohkoon, mutta siitäpä ei pikkumaiden pelaajista koottu Euroopan yhdistelmäjoukkue välittänyt ja pelaa Ruotsia vastaan turnauksen välierissä.
Ryhmän sitoutumista joukkueelle kyseenalaistettiin, mutta Anze Kopitarin johdolla ryhmä on näyttänyt joukkuepelin meininkiä. Kokenut joukkue on ollut vahva etenkin puolustuspäässä.
Juha Oinonen: Yksi iso syy Euroopan jatkoon pääsyyn on tietysti Yhdysvaltain konttaaminen, mutta voitto Tšekistä oli kova temppu eurooppalaisilta. Toisaalta joukkue on turnauksen iäkkäin, ja arvokisakokemusta on runsaasti, joten samantasoinen yllätys tämä ei ole kuin esimerkiksi Valko-Venäjän pääsy välieriin Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002.
Päävalmentaja Ralph Krueger on kuitenkin tehnyt joukkueensa kanssa hienoa työtä ja ansaitsee pelaajien lisäksi kaiken hehkutuksen.
2. Yhdistelmäjoukkueiden pirteät otteet ja korkea viihdearvo
Oinonen: Euroopan ja Pohjois-Amerikan joukkueita kritisoitiin paljon ennen turnauksen alkua. Keinotekoisten tähdistöjoukkueiden koettiin ala-arvioivan maajoukkueita ja koko turnausta. Myös monikansallisten miehistöjen yhtenäisyyttä ja sitoutumista epäiltiin.
Pohjois-Amerikka pelasi turnauksen ylivoimaisesti viihdyttävintä peliä unohtamatta kuitenkaan puolustamista. Kahdeksasta eri kansalaisuudesta muodostunut Eurooppa taas pyyhki lattiaa sekä Yhdysvalloilla että Tšekillä. Kaikki eivät vieläkään ole vakuuttuneita yhdistelmäjoukkueiden mukanaolosta, mutta itse peukutan jo pelkästään raikkaan tuulahduksen vuoksi.
Koljonen: "Kuka muka kannattaa Pohjois-Amerikan joukkuetta?" Näin kyseltiin ennen turnauksen alkua. Lopulta aika moni, pohjoisamerikkalaisten nuorten joukkue voitti monen sydämet puolelleen heti avausottelussaan Suomea vastaan räiskyvällä pelillään.
Air Canada Centressä ja myös muualla Torontossa Pohjois-Amerikan paitoja on näkynyt ihmisten päällä paljon. Jonkin verran on vilahdellut myös Euroopan pelipaitoja. Torontossa tuntui, että kaikki venäläisiä itseään lukuun ottamatta kannattivat Suomea, jotta Pohjois-Amerikka olisi päässyt välieriin, kun Leijonat päätöskamppailussaan kohtasivat Venäjän.
3. Puolityhjät katsomot
Koljonen: Kisaturisteja on Torontossa ollut mukavasti etenkin Venäjältä ja Ruotsista, melko paljon myös Suomesta ja Tšekistä. Silti hallissa on ollut tilaa käytännössä jokaisessa ottelussa. Edes Kanadan pelit eivät alkusarjassa olleet täysiä Yhdysvallat-ottelua lukuun ottamatta, mikä on suuri pettymys kiekkohullussa Kanadassa.
Air Canada Centre on jokaisessa Toronto Maple Leafsin ottelussa loppuunmyyty. Ehkä penkkien täyttöaste kasvaa World Cupin loppua kohden, kun pelit kovenevat.
Oinonen: Yksi maailman fanaattisimmista kiekkokaupungeista, maailman parhaat pelaajat ja turnaus, jota ei ole pelattu 12 vuoteen. Tällä kattauksella odotin täysiä − tai ainakin täydempiä − katsomoja jopa alkusarjan "muovijoukkueiden" läpsyttelyihin.
Alhaiset yleisömäärät ovat tappio paitsi järjestäjille myös faneille. Turnauksessa on nähty upeita suorituksia, erityisesti Pohjois-Amerikan peleissä. Enemmän katsojia on enemmän tunnelmaa, ja enemmän tunnelmaa on parempaa peliä.
4. Jonathan Toewsin maalivire
Oinonen: Käsi ylös, kuka olisi uskonut, että Blackhawks-kapteeni olisi World Cupin paras maalintekijä alkusarjan jälkeen. Toewsilta on totuttu näkemään isoja maaleja tärkeissä otteluissa, mutta ensisijaisesti osumia odotettiin ainakin Steven Stamkosilta ja John Tavaresilta.
Kanadan häkellyttävän laajan materiaalin etu onkin juuri siinä, että kirjaimellisesti kuka tahansa voi nousta ratkaisijaksi − niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Jos Maurice Richard -voittaja ei osu, niin Selke-voittaja astuu valokeilaan.
Koljonen: Kanadan hyökkääjistä nimenomaan Toews valittiin joukkueeseen pienimmällä viime kauden pistemäärällä. Tekihän Toews toki 28 osumaa viime kaudella runkosarjassa, joten sinällään jymypaukusta ei ole kyse, mutta silti jonkinasteinen yllätys Toewsin vire on. Siitä en yllättyisi millään tasolla, jos Toews ratkaisisi jonkin finaalipeleistä.
5. Ivan Teleginin vahvat otteet
Koljonen: Kirjaimellisesti jos ajatellaan, nimenomaan vahvoja otteita Telegin yleensäkin näyttää, mutta Torontossa laituri on ollut vahva myös laajemmassa merkityksessä. Puhtaasti neloskentän rikkovassa roolissa yleensä nähty Telegin on ollut yllättävän hyvä myös muilla osa-alueilla World Cupissa.
Telegin keräsi alkusarjan aikana jo maalin ja syötön. Osuma syntyi Suomen verkkoon vahvan maalille nousemisen jälkeen. Lisäksi teki hienon esityön Venäjän johtomaaliin välierässä.
Oinonen: Jo KHL-hyökkääjän valitseminen World Cup -joukkueeseen oli melkoinen yllätys, kun esimerkiksi huippulahjakas Valeri Nitšuškin jäi valintojen ulkopuolelle. Telegin on kuitenkin osoittanut, että häneen kannattaa luottaa.
Kovan työnteon lisäksi Telegin on ollut tehokas hyökkäyspäässä ja noussut esille tärkeissä otteluissa. Vastaavaa panosta tuskin olisi Venäjä Nitšuškinilta saanut.