Paitansa esikuviensa joukkoon Oulun Energia Areenan katossa saanut Lasse Kukkosen tunteet olivat seremonian jälkeen niin hämmentyneet, haikeat kuin kiitolliset.
− Tämä päivä on todella monen tekijän summa ja monen ihmisen työn edellytys, vaikka se henkilöityy tottakai tällä kertaa minuun.
Kukkosella on takanaan mittava ura seuratasolla ja maajoukkueessa, mestaruuksia ja mitaleita on matkan varrella tarttunut mukaan useampi, mutta numeron jäädytyksen hän kokee kaikista parhaimpana muistona koko uraltaan.
− Tähän iltaan tiivistyy niin paljon ihmisiä, jotka on ollut sen koko matkan mukana. Vanhemmat 41 vuotta. Myös paljon läheisiä ystäviä, jotka ovat olleet yli 30 vuotta mukana. Vaimonkin kanssa on parikymmentä vuotta taivalta takana ja nyt lapsetkin. Tämä päivä on hyvä päätepiste sille tarinalle.
Kukkonen tunnetaan arvostettuna johtajana ja kapteenina. Seremonian aikana puheissa tuotiin esille niin hänen empatia, auttavaisuus, tulisieluisuus kuin se, että Kukkonen ei halua itsestään tehtävän numeroa vaan asiat menevät joukkue edellä. Tämä paistoi läpi myös Kukkosen omasta johtajuuden analysoimisestaan.
− Mä pyrin olemaan aika rehellinen sekä itselleni että muille. Samalla mä uskon tosi lujasti siihen, että me ihmiset voidaan tehdä todella hyvin yhteistyötä ja jos me siinä onnistutaan, niin meillä on kaikilla paljon kivempaa.
Kukkosen alkuperäinen pelinumero ei ollut nyt kattoon nostettu numero 5 vaan 3. Numeron vaihdon taustalla Kukkosen mukaan pitkä tarina, jonka kertomiseen kestäisi tovi.
− Siihen liittyy Juha Junno, iso sponsori ja monta muuttujaa. Osittain olin jo silloin pelannut maajoukkueessa samalla numerolla, niin se oli toki sillä tavalla tuttu. Vaihdon taustalla oli sanotaanko tällaisia sivuvaikuttajia.
