Päättymässä oleva NHL:n runkosarja muistetaan yksilöiden osalta ennen kaikkea Toronto Maple Leafsin ykköstähden Auston Matthewsin maalitahdista, jollaista ei oltu nähty sitten 1990-luvun puolivälin.
Matthews ylsi huimaan suoritukseen, kun hän onnistui tekemään 51 maalia 50 ottelun aikana. Vaikka runkosarjan lopun poissaolot vesittivät haaveet hurjasta 70 maalin rajan puhkaisemisesta, komeat 60 osumaa riittivät maalipörssin voittoon.
Mikä tekee hänestä sitten niin poikkeuksellisen viimeistelijän? Suomalaisen Bestshot.fi -konseptin kehittäjä ja laukaisutekniikan asiantuntija Marko Ahosilta avaa Matthewsin maalivainun saloja.
– Matthews osaa teknisiä asioita oleellisesti perustasoa paremmin. Hänellä näyttäisi olevan erittäin poikkeuksellinen kyky ulosmitata fyysistä tehoaan kehon ja mailan harmonisessa toiminnassa.
Mistään suonenvedosta ei voi puhua, sillä Matthews on tehnyt kovalla tahdilla maaleja läpi NHL-uransa. Viimeisen kolmen kauden ajalta Matthews on ollut selvästi NHL:n kovin maaliruisku, ja tahti on noussut kausi kaudelta.
Eniten maaleja ottelua kohden viimeisen kolmen kauden ajalta, väh. 5 ottelua pelanneet | |
Auston Matthews | 0,76 |
Aleksandr Ovetškin | 0,65 |
Leon Draisaitl | 0,63 |
David Pastrňák | 0,57 |
Connor McDavid | 0,56 |
Kirill Kaprizov | 0,54 |
Kyle Connor | 0,53 |
Mikko Rantanen | 0,51 |
Chris Kreider | 0,50 |
Jake Guentzel | 0,50 |
Tasaisen kovan suorittamisen taustalta löytyy viimeisen päälle hiottu ja ennen kaikkea monipuolinen repertuaari erilaisiin maalintekotapoihin.
– Matthewsin laukaisutekniikka näyttäisi olevan suhteellisen monipuolinen. Hänellä on kykyä hyödyntää erilaisia laukaisutyylejä ja liikelaajuuksia. Hän pystyy myös laukomaan eri rytmeistä nopeasti ykkös- ja kakkosalueilta, Ahosilta kiteyttää.
Kukkulan uusi kuningas
2000-luvulla 60 maalin raja on onnistuttu rikkomaan runkosarjassa vain kahdesti – Aleksandr Ovetškin rikkoi rajan 65 osumallaan kaudella 2007–08 ja Steven Stamkos ylsi tasan kyseiseen määrään kymmenen vuotta sitten.
Matthewsia on verrattu maalinteon osalta etenkin Ovetškiniin, mutta profiililtaan puhutaan Ahosillan mukaan melko erilaisista viimeistelijöistä.
– Matthews ei hyödynnä one-timer -laukausta samassa määrin kuin Ovetškin eikä tee useasti maalintekoyrityksiä niin kaukaa kuin hän, Ahosilta tiivistää.
– Leimaavaa Matthewsin suorituksissa on erittäin tarkasti lähtevä kuti, joka on kuitenkin riittävän kova. Kehon hyödyntäminen ja mailankäyttötaito laukaisutilanteessa on poikkeuksellisella tasolla mahdollistaen tuottamisnopeuden ja laukauksen peittämisen viimeiseen saakka.
Viime vuosina Matthewsin ja Ovetškinin ohella NHL:n parhaimpana maalintekijänä voidaan pitää Edmonton Oilersin Leon Draisaitlia, joka pystyy tasaiseen tahtiin rikkomaan 50 maalin rajapyykin.
– Draisaitliin nähden Matthews tekee maaleja samantyylisesti lähialueelta rannelaukauksilla, läpiajoista ja maalivahdin eteensä torjumista kiekoista. Sen sijaan Matthews ei hyödynnä one-timeria aivan yhtä paljon kuin Draisaitl, Ahosilta analysoi.
Draisaitlin ja Ovetškinin tapaan myös Matthews on päässyt läpi NHL-uransa nauttimaan erittäin laadukkaista ketjukavereista, joilla on yleensä huomattava vaikutus maalimääriin.
Tämän voi huomata Matthewsin kanssa enimmäkseen pelanneiden Mitch Marnerin ja Michael Buntingin tehoista, mutta Ahosilta myös huomauttaa Matthewsin poikkeuksellista kyvystä luoda itse maalipaikkojaan.
– Maalinteko perustuu aina joukkuepelaamiseen, jossa taktiikan ja pelitavan merkitys korostuu. Pelikavereiden merkitystä maalimääriin ei missään tilanteessa tule väheksyä, vaikka Matthews on kyvykäs toteutuneiden tilanteiden perusteella myös itsenäisesti rakentamaan maalipaikkansa.
Digitalisaatio ja analyysin lisääntyminen maalimäärien kasvun taustalla
Matthewsin maalitahti on osaltaan myös heijastanut maalimäärien yleistä nousua NHL:ssä. Tällä kaudella maalimäärät ovat ottelua kohden olleet korkeimmillaan sitten 1990-luvun puolivälin.
Kehitys tuntuu hämmentävältä, kun mietitään erityisesti maalivahtipelaamisen huomattavaa parantumista edellisen vuosituhannen ajoista.
– Maalimäärien nousuun on oleellisesti vaikuttanut mailojen kehittymisen kautta tuleva mahdollisuus erittäin monipuoliseen laukaisutaitoon ja erilaisiin tekniikoihin. Tämän takia maalintekijöiden lukeminen on selvästi muuttunut haastavammaksi maalivahtien ja puolustuspelaamisen näkökulmasta.
– Lisäksi sääntömuutoksilla on pystytty saavuttamaan haluttua tulosta viihdyttävyyden kannalta eli painotetaan maalintekoon liittyviä etuisuuksia sääntöjen kautta, Ahosilta kertoo.
Tärkeässä osassa kehityksen vauhdittajana on ollut myös erilaisten digitaalisten apuvälineiden aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen ja analyysin tärkeyden korostuminen.
– Seurat ja valmennukset ovat alkaneet panostaa yksittäisten tilanteiden analysointiin sekä tilanteiden hyödyntämiseen optimaalisemmin. Ykkös- ja kakkosalueiden sivuttaisliikkeet ovat uusien laukaustapojen kautta edelleen korostuneet.
– Myös viivapelaamisen laukaisutilanteet ja siihen liittyvät maalinteon tukitoimet osataan nykyään pilkkoa aiempaa paremmin digitaalisaation tuoman lisäedun ja helppouden kautta, Ahosilta painottaa.