Naisten liigajoukkue TPS:ssä toista kauttaan käynnistelevä raumalaislähtöinen Amanda Julkunen odottaa jo tulevia pelejä. Oman joukkueensa otteiden lisäksi hän on hyvillä mielin siitä, että hänen synnyinkaupunkinsa Lukko palaa naisten kiekkokartalle lakkauttamisen jälkeen.
− Onhan se tärkeää, että jokaisella seuralla on naisten joukkue. Tytöillä täytyy olla joku paikka, johon tähdätä pelaamaan. Tuolle alueelle Naisten Liigan paikkaa tavoitteleva joukkue on tärkeä juttu. Ylipäänsä on positiivinen asia, että joukkueita tulee lisää, Julkunen näkee.
Ensituntumansa Naisten Liigaan Julkunen sai kaudella 2021−22, kun Lukko pääsi Naisten Mestiksen kauden päätteeksi pelaamaan liigan alempaa jatkosarjaa. Varsinainen debyyttikausi tuli vuotta myöhemmin, kun 36 runkosarjaottelua toivat hyökkääjälle tehot 2+2=4 ja kuusi karsintaottelua kerryttivät saldoa kahden maalin edestä.
Sittemmin Julkunen on kehittynyt pelaajana ja saanut näyttöpaikkoja myös kansainvälisillä kentillä. Raumalaisseurassa alkanut liigaura sai uuden käänteen TPS-paidassa.
Metodeja yli lajirajojen
Harjoittelukesä on kääntynyt toiselle puolikkaalleen ja tällä hetkellä pelaajat vastaavat itse siitä, miten lähestyvät syksyn tositoimia. Julkusella koko arki ei pyöri jääkiekon ympärillä.
− Kesä on sujunut hyvin. Treenasimme ensin joukkueen kanssa ja nyt parhaillaan olemme omatoimijaksolla. Harjoitukset ovat kulkeneet hyvin. Treenaamisen lisäksi olen käynyt nyt kesällä töissä. Pelaan näin kesäisin myös pesäpalloa lätkätreenien ohella. Pesäpallossa tulee paljon teräviä spurtteja, mikä kehittää jääkiekon nopeusominaisuuksia. Se on varmaan suurin ja selvin hyöty.
Julkunen kertoo pelanneensa Suomen kansallispeliä pienestä asti. Noin seitsemänvuotiaana alkaneella taipaleella edelliskesän mittainen tauko oli harvinaisuus.
− Pelaan Laitilan Jyskeessä tällä hetkellä naisten maakuntasarjaa. Pelaan yleensä polttolinjassa kolmospolttajana. Olen myös ollut etenijä joukkueessamme.
Mitä jääkiekkoon tulee, 17-vuotias hyökkääjä on vielä siinä vaiheessa, että laaja-alainen kehitys on tärkeää.
− Haluan kehittää kaikkia osa-alueitani, mutta kiekollinen peli ja maalinteko ovat olleet ohjelmassa. Olen myös pyrkinyt kehittämään fysiikkaani. Vastaus on ympäripyöreä, mutta on se myös totuus, että tässä vaiheessa pitää vielä kehittyä monipuolisesti.
Iso muutos takana
Julkunen pelasi Lukossa ennen siirtymistään TPS:ään raumalaisryhmän lakkauttamisen myötä. Joukkueenvaihdos toi mukanaan myös siviilielämän keikauksia.
− Olihan siinä muun muassa yksin asumaan muuttoa viime kaudella, kun TPS:ään tulin pelaamaan. Kyllähän se helpotti tietää, että Turusta ajaa Laitilaan vain noin 50 minuuttia. Olen päässyt vapailla käymään koti-kotona. En tiedä, mikä sen todellinen merkitys on, mutta on se mukavaa, että perhe ja läheiset ovat lähellä. Ehkä eron huomaisi siinä kohtaa, jos asuisi oikeasti paljon kauempana.
Viime kaudella Julkunen teki 29 runkosarjaottelussa tehot 3+1=4. Kolme pudotuspelikamppailua sujuivat pisteittä. Hän pääsi edustamaan Suomea myös alle 18-vuotiaiden tyttöjen MM-kisoihin.
− Lähden ensi kauteen innoissani. Odotan, että pääsen joukkueen kanssa arkeen kiinni. Itse haluan kehittyä siten, että pystyn auttamaan joukkuetta mahdollisimman paljon.
Turkulaisten pukukoppi on turvallinen tila
TPS on uudistunut viime kaudesta paljon, ja jokaiselle tontille on tullut uusia, koviakin tekijöitä. Julkunen näkee tuoreissa kasvoissa myös inhimillisen hyvän.
− Kaikki kesätreeneissä mukana olleet ovat tosi mukavia tyyppejä ja tietysti myös hyviä pelaajia. Kaikki pääsevät varmasti hyvin meidän ryhmäämme mukaan. Uskon myös, että jokainen uusi tulija pystyy myös antamaan joukkueelle jotain.
Julkunen on värikäs persoona. Puhelinhaastattelusta välittyy tunne helposti lähestyttävästä ja rehdistä nuoresta naisesta. Hän myöntää, ettei jää pukukopissa seinäruusuksi.
− En ole hiljaisin, vaan puhelias ja sosiaalinen. Nyt alkaa jo toinen kausi ja ympäristö sekä puitteet ovat tuttuja. Tietää, mihin menee ja mikä oma rooli on joukkueessa. Tykkään jutella kaikkien kanssa.
Tietää, mihin menee ja mikä oma rooli on joukkueessa
Joukkueessa kuin joukkueessa on paitsi Julkusen kaltaisia väriläiskiä myös niitä, jotka eivät puhua pulputa jatkuvalla syötöllä. Julkunen on äärimmäisen iloinen ja ylpeä siitä, millinen ryhmähenki TPS:ssä vallitsee.
− Tärkein on se, että jokainen saa olla oma itsensä sellaisena kuin on. Kaikki voivat aina tulla hyvillä mielin hallille ja kaikilla on turvallinen olo olla joukkueen kesken. Se on oikeastaan tärkein asia. Se lähtee kaikista pienistä jutuista, joita teemme yhdessä arjessamme.
Turkulaisnipussa ei ole vaaraa, että kenenkään tarvitsisi jännittää sitä, mitä joukkueen kesken puhutaan.
− Jokainen pystyy kertomaan joukkueelle asioista, jotka eivät välttämättä ole hyvin. Pystyy luottamaan siihen, että on ihmisiä tukena tilanteesta riippumatta. Jokainen tietää, että hallille on hyvä tulla.