Pudotuspelien maalikuninkuus 14 täysosumalla. 33 tehopistettä ja pudotuspelien pistepörssin toinen sija. Kaksi upeaa jatkoerämaalia ja Stanley Cupin lopulta ratkaissut voittomaali. Tampa Bay Lightningin ykköskeskushyökkääjä Brayden Pointin pudotuspelit olivat näyte kanadalaisen kyvystä olla parhaiden keskellä paras.
Point nousi kiihdytyskaistaa pitkin NHL:n huipulle, mutta koronakauden pudotuspeleissä hän osoitti olevansa Lightningin hyökkäyspelin primus motor ja pelin virtausta joukkueelleen jatkuvasti suotuisaan suuntaan kääntävä pelaaja.
Pointista voi − ja pitää − puhua samassa lauseessa esimerkiksi Toronto Maple Leafsin Auston Matthewsin kanssa. Ei vertauskohtana, vaan sen kautta, kuinka tärkeä ja joukkueensa pelaamiseen pelin jokaisella osa-alueella vaikuttava pelaaja hän on.
Brayden Pointin pudotuspelit olivat näyte kanadalaisen kyvystä olla parhaiden keskellä paras.
178-senttisenä pelaajana Point on kokonsa puolesta alakynnessä, mutta se ei heijastu hänen pelaamiseensa. Hän on vahva luistelija, hän liikkuu terävästi ja ennen kaikkea hän tekee kaiken tämän myös pelivälineen kanssa hyökkäysalueen tukalimmissa paikoissa.
Pudotuspelien arvokkaimman pelaajan Conn Smythe -palkinto jäi pelaajayhdistyksen äänestyksessä neljän pisteen päähän. Ruotsalaispuolustaja Victor Hedman sai äänestyksessä yhdeksän ykköstilaa, Point kahdeksan. On perusteltua sanoa, että Point olisi ansainnut palkinnon, mutta yhtä perusteltua on todeta Hedmanin olleen joukkueen eheyden ja lujuuden ruumiillistuma ja siten ansainneen pystinsä.
Mutta.
Kaikki kunnia Hedmanille, mutta rohkenen väittää, että Pointin poissaolo olisi jättänyt hieman suuremman loven Lightningin hyökkäykseen kuin Hedmanin poissaolo joukkueen puolustukseen. Ketju Ondrej Palat−Point−Nikita Kutšerov oli liekeissä lähes koko pudotuspelien, ja on perusteltua sanoa sen olleen lopulta parempi kuin ketjut Max Pacioretty−William Karlsson−Mark Stone ja Gabriel Landeskog−Nathan MacKinnon−Mikko Rantanen.
Olisiko se kyennyt ylläpitämään tasonsa, jos pudotuspelien lopulla sen keskellä olisikin ollut Anthony Cirelli? Lisäksi kapteeni Steven Stamkosin poissaolo on korostanut Pointin merkitystä hyökkäyspelaamisessa entisestään. Hedman on tällä hetkellä NHL:n paras puolustaja, mutta hänen takanaan Kevin Shattenkirk, Ryan McDonagh ja Mihail Sergatšov muodostivat väkevän rungon.
Hedmanin puuttuessa joukkueen alakerrasta olisi uupunut supertähtiluokan pelaaja. Pointin kuudennen finaaliottelun voittomaalia edeltänyt Hedmanin alustus tiivistää puolustajalle harvinaisen kyvyn yhdistää jykevyys, liikkuvuus, kiekollisuus, virheettömyys ja taituruus alle kymmenen sekunnin suoritukseen. Tämän kaiken Hedman tekee suurella pelimäärällä ja vastustajan paineen alla.
Toisaalta Lightningin pelitapa on tasaviisikoin eheä ja lyhytsyöttöpeliäkin hyödyntävä. Jon Cooper on luonut varsin köyhää pelitavallista jääkiekkoa pelattavassa NHL:ssä edes jonkinlaisen pelitavallisen edun, joka on avittanut puolustuksen pelinavaamista ja olisi paikannut Hedmanin kokoista aukkoa. Pointin merkitys nimenomaan syöttö- ja murtautumispelaamisen kannalta oli sen sijaan valtava.
Hedman oli Dallas Starsin Miro Heiskasen ohella yksi pudotuspelien kovimmista työjuhdista, mutta myös Point osoitti sisukkuutensa ja pelasi kiistatta ainakin osassa otteluissa puolikuntoisena. TSN:n tuoreen lyhytdokumentin myötä vammojen kanssa pelaamista ja sitä mahdollistavia toimintamalleja on syytä kritisoida, mutta Pointin menettäminen olisi ollut salamapaidoille kriittinen takaisku.
Valinta Pointin ja Hedmanin välillä on lopulta liki mahdoton; kummankin puolesta on olemassa hyviä ja loppuun asti vietyjä perusteluja. Kaiken kaikkiaan Lightningilla oli riveissään neljä pelipaikkansa senhetkistä parasta pelaajaa, jotka tekivät jäällä ollessaan selvän pesäeron vastustajiinsa. Vain sillä oli lopulta merkitystä Stanley Cupin voittamisen kannalta.
