Mielipide

Helsingin kisat onnistuvat loppuottelun voittajasta riippumatta

MAAJOUKKUE / Kolumni

Helsingissä järjestetyt vuoden 2016 nuorten MM-kisat ovat menestys, eikä onnistuminen jää kiinni pronssi- tai loppuottelun voittajasta.

Ei, vaikka Suomi ei nyt nappaisikaan kultaa. Suomessa on onnistututtu laajalla säteellä tyylikkäiden kisojen järjestämisessä.

Kyseessä on yleisöennätys Euroopassa järjestettäville kisoille. Porukkaa on niin paljon, että edes kanadamainen etulyöntiasema eurooppalaisia kisaisäntiä valittaessa ei olisi huutava vääryys.

Porukkaa on niin paljon, että edes kanadamainen etulyöntiasema eurooppalaisia kisaisäntiä valittaessa ei olisi huutava vääryys.

Lipunhinnat ovat olleet kohdallaan. Niin, Kalervo Kummolaltakin irtosi asiasta itsekritiikkiä ja huumoria loppuottelussa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Väkeä riitti kohtalaisesti jopa pienempien maiden kohtaamisessa.

Itse ottelutapahtumat ovat olleet todella näyttävästi suunniteltuja. Tunnussävelmä on tyylikäs. En tunnistanut videomainosten kaikkia yrityksiä, mutta jos niillä kaupattiin minulle jotakin, niin ostan heti kymmenen. Sisääntulovideot ja jäähän heijastetut videot ovat luoneet ison maailman kokonaisuuden.

Tämän kruunasivat tietysti suomalaisten legendojen paitatilaisuudet. Ne olivat jotain, mitä Suomessa hoidettiin nyt suuren maailman malliin.

Median osalta hallien järjestelyt olivat toimivat. Kun lisäksi järjestäjä hoitaa medialle joukkoliikenteen ilmaiseksi, on Helsingissä painettu ainakin tämän ihmisjoukon osalta vähän pienempää hiilijalanjälkeä Helsingin ympäristöön.

Kisojen tuomaritoiminta on kerännyt raippaa lehdistöltä, pelaajilta ja valmennukselta. Asiaa vatvotaan vuodesta toiseen, mutta kritiikki tuntuu polkevan paikallaan.

Toisin kuin kotimaisen tuomaritoiminnan ja vastaavien kokonaisuuksien kanssa, on yksittäisten otteluiden tuomaritoiminnan perusteella vaikea nähdä perusteltua rakenteellista ongelmaa. Mikäli sellainen on, kuuluu piikki IIHF:lle, ei paikallisten kisajärjestäjien suuntaan.

Ihmisten viheltäessä tarvitsemme käytännössä tiliotteen todisteeksi, mikäli väitämme tuomarien toimineen yksittäisessä ottelussa epärehellisesti. Yksi Vladimir Putin katsomossa ei vain riitä, vaikka kentällä tapahtumat näyttäisivät kuinka hassulta tahansa.

Selkeämpi epäkohta ovat kisojen tilastoinnit. Vuosi on 2016, eikä näistä kisoista ole ollut saatavilla edes pelaajien peliaikoja. Edistyneiden tilastojen vallatessa maailmaa odottaisi hieman parempaa, eikö?

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös