Vedonlyöjät ovat optimistisia ja uskovat, että nuoren Roman Josin johtama Nashville Predators menee jälleen pitkälle. On helppoa olla itsevarma, kun voi kehuskella ehkä koko liigan parhaalla puolustuksella. Sanotaankin, että joukkueen puolustus on niin hyvä, että hoitaa jo hyökkäyksenkin tehtävän.
Pelkästään Stanley Cup -finaaleihin pääsy on kuitenkin vaikeaa. Ihan älyttömän vaikeaa. Niin vaikeaa, että Arizona Coyotes, Columbus Blue Jackets, Minnesota Wild ja Winnipeg Jets eivät ole onnistuneet tässä tehtävässä vielä kertaakaan.
Vielä vaikeampaa on kuitenkin päästä finaaleihin kahtena peräkkäisenä vuotena. Lähihistorian valossa tehtävä on oikeastaan lähestulkoon mahdoton ja muutamaa poikkeusta (lähinnä Penguinsia) lukuun ottamatta muuttuu vain vaikeammaksi vuosi vuodelta.
Kuten monet muutkin samassa tilanteessa, myös Predators on sanonut häviön vain kasvattaneen nälkää. Finaaleissa häviäminen ei kuitenkaan ole omiaan aloittamaan uutta, voitokasta kautta, oli nälkä tai ei.
2010-luvulla Stanley Cupin finaaleissa hävinneistä joukkueista ainoastaan New York Rangers on päässyt finaalitappion jälkeen joka kausi pudotuspeleihin. Esimerkiksi New Jersey Devils on finaalikeväänsä 2012 jälkeen päättänyt jokaisen kautensa runkosarjaan. San Jose Sharksinkin taival tyssäsi 2017 jo ensimmäisellä kierroksella.
Penguins on sitten 2008 finaalihäviön voittanut Stanley Cupin kolmesti, mutta muiden kohdalla puhutaan toisinaan jo Stanley Cup -häviäjän kirouksesta tai finaalikrapulasta.
Myös Boston Bruinsin paluu ykköshaastajien joukkoon on jäänyt näkemättä, kun joukkue on jäänyt kahdesti kokonaan ilman pudotuspelipaikkaa ja parhaimmillaan yltänyt toiselle kierrokselle.
Samaan sarjaan putoavat myös Vancouver Canucks ja Philadelphia Flyers, kun taas Tampa Bay Lightning herätti toivoa pääsemällä 2016 kolmannelle kierrokselle asti. 2017 Lightningilta jäivät pudotuspelit kuitenkin kokonaan väliin.
Penguins on sitten 2008 finaalihäviön voittanut Stanley Cupin kolmesti, mutta muiden kohdalla puhutaan toisinaan jo Stanley Cup -häviäjän kirouksesta tai finaalikrapulasta. Sanotaan, että huipulta on suunta vain alas.
Nähtäväksi jää, miten hyvin Josi onnistuu ottamaan roolia henkisenä johtajana kaukalossa sekä sen ulkopuolella ja täyttämään eläköityneen Mike Fisherin saappaat. Alkavalla kaudella jäädään myös seuraamaan, miten tähtipuolustaja Ryan Ellisin loukkaantuminen vaikuttaa ja miten uusi Montrealin hankinta Aleksei Jemelin sopii kuvioon.
On selvää, että myös hyökkäysosastolla täytyy tapahtua. Jännityksessä pitää se, miten korvataan Vegas Golden Knightsille menetetty James Neal, joka iski edellisellä kaudella tehot 23+18, ja onko käsillä vihdoin nuoren laiturin Kevin Fialan läpimurtokausi.
Nyt jos koskaan tarvitaan kaikkia edellisen kauden valtteja, ja vielä vähän enemmänkin. Pelkästä pudotuspelipaikasta saa taistella tällä kaudella tosissaan. Keskinen divisioona on paremmassa kunnossa kun pitkään aikaan. Isona uhkakuvana näyttäytyy esimerkiksi kesän aikana kokoonpanoaan dramaattisesti parantanut Dallas Stars, jota ei kannata lähteä aliarvioimaan.
Predatorsin tehtävä on tällä kaudella olla poikkeus sääntöön ja näyttää, että positiivinen kehitys jatkuu.
