Ensimmäisen kerran joukkueet kohtasivat keväällä 2002 välierissä. Vuotta aiemmin putoamisviivan alapuolelle räpiköinyt KooKoo lähti nyt pudotuspeleihin runkosarjan yllätyskakkosena. Ensimmäisellä kierroksella kouvolalaiset kepittivät FPS:n tieltään pienellä kangertelulla voitoin 3-2. Neljänneksi runkosarjassa yltänyt Sport oli puolestaan TuToa parempi 3-1-lukemin.
Välieräsarjassa kotietu oli valttia, sillä kaikki pelit päättyivät isännille – ja täten siis finaalipaikan vei KooKoo voitoin 3-2.
Todennäköisesti ratkaisevin hetki koko ottelusarjan kannalta nähtiin ensimmäisen pelin kuudennessa(!) erässä. Niin Mestis-pelaajien kuin katsojienkin arki venyi nimittäin varsin pitkäksi kahden tasaväkisen joukkueen vääntäessä iltamyöhään saakka. Tomi Pölläsen vastahyökkäyksestä iskemä 3-2-maali näytti tuntuvan jonkinlaiselta helpotukselta jopa hävinneen osapuolen pelureille reilun sadan minuutin uurastamisen jälkeen.
Lopuissa peleissä voittajat saatiin ratkottua jo varsinaisten peliaikojen puitteissa. Tiiviissä tahdissa pelatun sarjan seuraavat ottelut päättyivät 3-1, 4-2 ja 5-1 –lukemiin, joten finalisti ratkottiin vasta viidennessä pelissä Kouvolassa.
Loukkaantumisista kärsinyt KooKoo sai ratkaisupeliin mukaan kärkihyökkääjät Timo Nurmbergin ja Reino Soijärven, mutta voiton takuuna hääri jälleen Reijo Mansikan ”kaikki munat yhteen koriin –hengessä” kasaan parsima Pölläsen, Tatu Katteluksen ja Antti Karhulan tehovitja. Selvää 5-2-voittoa oli juhlistamassa yli 2700 kouvolalaista.
Sportin kukistamiseen KooKoon kevään ilonaiheet sitten jäivätkin, sillä Jukurit uusi mestaruutensa helposti kolmella 5-1-voitollaan. Myös Sport hävisi viimeisen pelinsä, kun KalPa oli pronssiottelussa parempi maalein 3-4.
Joukkueet kohtasivat toisensa myös seuraavana keväänä. KooKoo oli ollut jälleen runkosarjan kakkonen, kun taas Sport oli onnistunut kipuamaan tahmean syksyn ja valmentajanvaihdon jälkeen sijalle viisi.
Ensimmäisellä pudotuskierroksella Sport passitti KalPan kesälomalle voitoin 3-1 ja KooKoo kukisti Ahmat samoin lukemin. Finaalipaikka jäi kuitenkin molemmilta haaveeksi: Jukurit voitti Sportin ja K-Vantaa KooKoon luvuin 3-1.
Kauden päätös sujui Sportin kannalta jo turhankin tutuksi tulleella tavalla. Joukkue oli nimittäin nyt jo kolmatta kertaa putkeen pronssipelissä – ja hävisi sen myös kolmatta kertaa peräkkäin. KooKoo voitti tasaisen ottelun maalein 4-3.
Ilmassa leijailikin jo vahvaa revanssihengen hajua, kun joukkueet kohtasivat myös kauden 2003–2004 huipennuksessa. Tällä kertaa välejä selviteltiiin jo puolivälierävaiheessa, sillä Sport oli sijoittunut runkosarjassa neljänneksi ja maalinteon kanssa tuskaillut KooKoo viidenneksi.
Tasaisen sarjan voittajaksi ennakoitiin Sportia, jonka peräsimeen Mikko Manner oli hypännyt kesken kauden. Tasainen ja huikea tuosta välienselvittelystä lopulta tulikin.
Vielä ensimmäiset pelit päättyivät selviin kotivoittoihin (4-1 ja 3-0), mutta seuraavissa koitoksissa nitrot olisivat olleet tarpeen kummankin leirin kannattajille. KooKoo onnistui ensin ryöstössä, kun se haki 4-5-voiton Vaasasta huikean jännitysnäytelmän jälkeen. Sport oli onnistunut punnertamaan pelin väkisin tasoihin, mutta Soijärvi hiljensi lopulta hallin pujottelemalla maalintekoon aivan ottelun viimeisillä hetkillä.
Ottelusarja venyi kuitenkin tälläkin kertaa viiteen otteluun, kun Sport puolusti onnistuneesti avauserän maaliaan ja voitti Kouvolassa 0-1 ja vei retkueen vielä kerran Vaasaan. Ratkaisussa oli lopulta rutkasti ironiaa mukana.
Reilut kolmetuhatta vaasalaista ehtivät jo toivoa voittoa, kun kotijoukkue johti peliä 2-0 ja väsynyt KooKoo vaikutti lyödyltä. Vaan kuinkas sitten kävikään: altavastaajina pelissä olleet kouvolalaiset punnerivat ensin kavennuksen toisessa erässä ja lopulta pelin tasoihin päätöserässä. Osa odotteli jo ratkaisun venyvän jatkoajalle, mutta sitten yksi virhe kostautui kallilla tavalla.
Kouvolassa kautensa aloittanut Antti Karhula oli siirtynyt kesken kauden Sportin riveihin, kun fanien odottama paluu KooKoo-nuttuun oli epäonnistunut pahasti. Ottelusarjan alla ex-joukkuettaan mielikuvituksettomasta ja varovaisesta pelistä moittineesta kokeneesta hyökkääjästä tuli lopulta vaasalaisten syntipukki, kun mies sohlasi kiekon oman maalin edustalla Soijärvelle.
Hölmistyneiden vaasalaisten kirikään ei päässyt kunnolla käyntiin, kun Markus Jämsä joutui jäähylle taklattuaan polvivaivoista kärsinyttä KooKoo-vahti Jaakko Suomalaista, ja KooKoo vei pelin 2-3 ja lähetti Sportin kesälomille.
Huikea sarja kulutti tosin KooKoonkin energiat niin vähiin, ettei joukkueella ollut sanansijaa välierissä Jukureita vastaan. Kouvolalaiset hävisivät myös pronssiottelun Kokkolassa.
Keväällä 2004 kohdanneista joukkueista mukana on enää kolme pelaajaa. Pete Suonpää ja Kim Nabb pelasivat Sportin riveissä jo tuolloin, juniori-ikäinen Eemeli Koskelainen paikkasi puolestaan poissaolijoita KooKoon kokoonpanossa.
