Vegas Golden Knightsin ykkösmaalivahti Marc-André Fleury oli tulokasorganisaation ensimmäisen kauden menestyksen ehdottomia kulmakiviä. Fleuryn torjuntavire oli parhaimmillaan pudotuspeleissä, ja Golden Knights etenikin aina Stanley Cup -finaaleihin Washington Capitalsia vastaan.
Finaalisarjassa Golden Knights kaatui Aleksandr Ovetškinin ja Jevgeni Kuznetsovin johtamalle Capitalsille voitoin 1−4, ja Fleuryn huippukevät sai kolhun kauden tärkeimmällä hetkellä. Kanadalaisvahdin pudotuspelien suoritustaso oli kokonaisuudessaan kuitenkin kovaa valuuttaa 2010-luvun pudotuspelien otannalla.
Jatkoaika tarkastelee jokaisen 2010-luvulla pelatun pudotuspelikevään parasta maalivahtia neljässä suoritustasoa hyvin mittaavassa tilastossa. Vielä kahden pelatun finaalisarjaottelun jälkeen Fleuryn suoritukset suhteessa muihin 2010-luvun kärkinimiin olivat lähes ylivertaisia, mutta Golden Knightsin tappiot seuraavissa otteluissa heikensivät kanadalaisen lukemia.
Tilastoissa on huomioitu tasaviisikoin vähintään 500 minuuttia pelanneet maalivahdit. Taulukoissa esiteltynä kunkin pudotuspelikevään parhaan lukeman kirjauttanut maalivahti neljän tilaston osalta.
Kausi | Maalivahti | Sv% | Maalivahti | dSv% |
2010−11 | Tim Thomas | 95 | Tim Thomas | 1,89 |
2011−12 | Mike Smith | 95,26 | Mike Smith | 2,06 |
2012−13 | Henrik Lundqvist | 94,48 | Henrik Lundqvist | 2,23 |
2013−14 | Tuukka Rask | 94,51 | Henrik Lundqvist | 1,22 |
2014−15 | Carey Price | 94,22 | Henrik Lundqvist | 2,03 |
2015−16 | Braden Holtby | 94,31 | Martin Jones | 1,52 |
2016−17 | Jake Allen | 94,66 | John Gibson | 2,12 |
2017−18 | Marc-André Fleury | 94,21 | Marc-André Fleury | 2,43 |
Jokaisena pudotuspelikeväänä parhaan torjuntaprosentin on kirjauttanut eri maalivahti. Kahdeksasta maalivahdista joukkueensa on johdattanut mestaruuteen asti kuitenkin vain Tim Thomas, joka torjui Boston Bruinsin seurahistorian kuudenteen mestaruuteen keväällä 2011.
Ruotsalaisvahti Lundqvist oli hurjassa vireessä kolmena perättäisenä keväänä vuosien 2013 ja 2015 välillä.
Tasaviisikoin vähintään 500 minuuttia pelanneista maalivahdeista 2010-luvun pudotuspelien paras torjuntaprosentti on Mike Smithillä, joka kantoi keväällä 2012 silloisen Phoenix Coyotesin aina konferenssifinaaleihin saakka. Smithin lisäksi vähintään 95 prosentin varmuudella kiekkoja on torjunut vain Thomas, ja kaikista lähimmäksi Smithiä ja Thomasia on päässyt St. Louis Bluesin Jake Allen kaudella 2016−17.
Fleuryn torjuntaprosentti 94,21 oli lopulta varsin selvällä erolla kuluneen pudotuspelikevään paras, sillä toiseksi parhaan torjuntaprosentin kirjauttaneen Andrei Vasilevskin lukema oli 93,33. Koko 2010-luvun pudotuspelien parhaiden torjuntaprosenttien joukossa Fleuryn lukema on kuitenkin huonoin.
Torjuntaprosentin ja torjuntaprosenttiodottaman välisen erotuksen suhteen Fleury puolestaan kirjautti vuosikymmenen parhaimman lukeman, mikä kertoo kanadalaisen korkeasta suoritustasosta ja vaikutuksesta Golden Knightsin menestykseen läpi kevään. Toiseksi paras lukema (2,23) on Henrik Lundqvistilla kaudelta 2012−13.
Ruotsalaisvahti Lundqvist oli hurjassa vireessä kolmena perättäisenä keväänä vuosien 2013 ja 2015 välillä, sillä hän torjui kyseisinä vuosina pudotuspeleissä kaikista parhaiten yli odottamansa. Vähintään kaksi prosenttiyksikköä yli torjuntaodottaman ovat Fleuryn ja Lundqvistin ohella torjuneet Smith ja John Gibson.
Kausi | Maalivahti | HDSv% |
2010−11 | Tim Thomas | 86,67 |
2011−12 | Mike Smith | 91,36 |
2012−13 | Antti Niemi | 88,46 |
2013−14 | Henrik Lundqvist | 84,17 |
2014−15 | Henrik Lundqvist | 82,83 |
2015−16 | Matt Murray | 84,62 |
2016−17 | John Gibson | 87,84 |
2017−18 | Marc-André Fleury | 90,1 |
2010-luvun pudotuspeleissä kaikista parhaiten korkealla todennäköisyydellä maaliin meneviä laukauksia on torjunut Mike Smith prosentillaan 91,36. Smith erottuu jälleen edukseen, sillä hänen lisäkseen vaarallisia ja läheltä maalia lähteneitä laukauksia yli 90 prosentin varmuudella on torjunut vain Fleury päättyneissä pudotuspeleissä. Kolmanneksi sijoittuu jopa yllättäen suomalaisvahti Antti Niemi, joka ei ole kevään 2013 jälkeen enää loistanut NHL:n pudotuspeleissä.
Ero Smithin ja Niemen välillä on peräti 2,9 prosenttiyksikköä. Neljänneksi parhaan lukeman kirjauttaneen Gibsonin torjuntaprosentti on jo 3,52 prosenttiyksikköä Smithin lukemaa heikompi. Erot heti kärkikaksikon jälkeen ovat isoja, mikä alleviivaa sitä, että Smith ja Fleury ovat 2010-luvun otannalla torjuneet poikkeuksellisella tasolla maalin läheisyydestä lähteneitä laukauksia.
Pudotuspelikeväinä 2014, 2015 ja 2016 parhaan korkealla todennäköisyydellä maaliin menevien laukausten torjuntaprosentin kirjauttaneen maalivahdin lukema jäi alle 85:n. Kyseisten pudotuspelien taso runsaasti vastuuta saaneiden maalivahtien kohdalla olikin suhteellisen heikko verrattuna muihin vuosiin. Vaikka Tim Thomasin torjuntaprosentti 86,67 jää Smithin ja Fleuryn lukemista runsaasti jälkeen, on se keskitasoa parempi.
Kausi | Maalivahti | GSAA/60 |
2010−11 | Tim Thomas | 0,628 |
2011−12 | Mike Smith | 0,713 |
2012−13 | Henrik Lundqvist | 0,746 |
2013−14 | Henrik Lundqvist | 0,361 |
2014−15 | Henrik Lundqvist | 0,602 |
2015−16 | Martin Jones | 0,407 |
2016−17 | John Gibson | 0,648 |
2017−18 | Marc-André Fleury | 0,703 |
60 minuuttia kohden ehkäistyissä maaleissa koko 2010-luvun pudotuspelien parhaasta lukemasta vastaa New York Rangers -vahti Henrik Lundqvist. Toiseksi paras lukema on Smithillä, ja Fleuryn tuoreen pudotuspelikevään lukema 0,703 yltää kolmanneksi parhaaksi. Vielä kahden finaaliottelun jälkeen kanadalaisvahti Fleuryn lukema oli täysin ylivertainen muihin nähden: 1,127. Golden Knights hävisi kuitenkin seuraavat kolme ottelua, ja Fleurynkin suoritustaso palasi lopulta inhimilliselle tasolle.
Yleisesti ottaen taso 2010-luvun parhaiden maalivahtien kohdalla on ollut korkea. Peliaikaan suhteutetuissa ehkäistyissä maaleissa on jääty vain kahdesti alle 0,6 maalin koko tähänastisen vuosikymmenen aikana. Lundqvistin lukema 0,361 keväältä 2014 on yli kaksi kertaa pienempi verrattuna ruotsalaisen lukemaan sitä edelliseltä keväältä, mutta yhden runkosarjan otannalla se olisi lähellä liigan kärkeä.
2010-luvulla kaikista parhaimman yksittäisen pudotuspelikevään on pelannut toistaiseksi Mike Smith.
Tämän vuosikymmenen tilastot ehkäistyjen maalien suhteen korostavat entisestään sitä, että Rangers sai nauttia kolmissa perättäisissä pudotuspeleissä laadukkaasta maalivahtipelaamisesta ruotsalaistähti Lundqvistin ansiosta ja että Rangersin menestys ei ole jäänyt hänestä kiinni.
2010-luvulla kaikista parhaimman yksittäisen pudotuspelikevään on pelannut toistaiseksi Mike Smith. Hän on kirjauttanut kummassakin torjuntaprosenttia mittaavassa tilastossa parhaan lukeman ja ehkäistyissä maaleissa hän on Lundqvistin jälkeen pienellä erolla toiseksi paras. Torjuntaprosentin ja torjuntaprosenttiodottaman välinen erotus Smithillä on neljänneksi paras.
Marc-André Fleury kirjautti parhaan lukeman yhdessä tilastossa ja sijoittui kolmen parhaan joukkoon kahdessa muussa tilastossa. Kanadalaisen torjuntaprosentti tasaviisikoin ei yllä muiden 2010-luvun pudotuspelien kärkivahtien lukemien tasolle, mutta se ei himmennä niitä suorituksia, joita hän Golden Knightsin maalin suulla läpi kevään esitti.
Tilastot: Corsica