Jesse Puljujärven NHL-ura ei alkanut tavalla, jota monet odottivat. Isokokoinen laitahyökkääjä oli ollut Suomessa kiekkopiirien puheenaihe jo useiden vuosien ajan. Puhuttiin poikkeuksellisesta lahjakkuudesta, pitkään kenties ikäluokkansa parhaasta pelaajasta koko maailmassa.
Nousu suuren yleisön tietoisuuteen tapahtui viimeistään kultajuhliin päättyneiden vuoden 2016 nuorten MM-kisojen aikana, kun Puljujärvi viimeisteli seitsemään otteluun 17 tehopistettä. Se on edelleen paras varausikäisen pelaajan pistesaldo viimeisen 30 vuoden ajalta. Monet pitivät vaivatonta siirtymistä rapakon taakse itsestäänselvyytenä, kun Edmonton Oilers varasi Puljujärven vuoden 2016 varaustilaisuuden neljäntenä pelaajana.
Kolmen ensimmäisen NHL-kauden jälkeen Puljujärvi oli kuitenkin kinkkisessä tilanteessa. Tulokassopimuksen aikana NHL-otteluita oli kertynyt 139 kappaletta, eikä yksikään kausi mennyt läpi ilman AHL-komennusta. Osan epäonnistuneesta NHL-uran alusta voi laittaa Puljujärven itsensä piikkiin ja isomman osan Oilersin organisaatiolle, joka ei tuntunut missään vaiheessa tietävän, miten menetellä selvästi kipuilevan lupauksensa kanssa.
Kun Puljujärvi ei halunnut tulokassopimuksen päätyttyä tehdä Oilersin kanssa jatkosopimusta eikä organisaatio löytänyt sopivaa kauppakumppania, rajoitetun vapaan agentin peliliike oli palata takaisin Kärppiin NHL-option sisältävällä sopimuksella. Reilu vuosi myöhemmin Puljujärvi allekirjoitti kaksivuotisen jatkosopimuksen GM:ää ja päävalmentajaa vaihtaneen Oilersin kanssa.
Ennen kauden alkua odotukset Puljujärven toisen NHL:n valloitusyrityksen suhteen olivat maltilliset − ja hyvästä syystä. Viimeiset 12 ottelua Kärpissä olivat tuottaneet Puljujärvelle vaatimattomat viisi pistettä ja pelaamisen taso oli ailahdellut. Lähtökohdat eivät olleet täydelliset.
Ensimmäiset 12 ottelua Oilersin paidassa ovat kuitenkin osoittaneet, että Puljujärvi ei ole ainoastaan NHL-tason pelaaja vaan että hän on tällä hetkellä myös yksi Oilersin parhaista laitahyökkääjistä ja odotuksiin nähden yksi alkukauden parhaista suorittajista monella osa-alueella koko NHL:n mittapuulla, vaikka pistesarakkeesta voisi muuta päätellä.
Tehot odottavat itseään, mutta Puljujärven paluu NHL:ään on ollut kaikkea muuta kuin floppi
Puljujärvi erottui 72 ottelun mittaisen Liiga-pysähdyksensä aikana erityisesti laukaisuvolyymin avulla. Varausikäisenä kaudella 2015−2016 Puljujärvelle kertyi laukaisuyrityksiä keskimäärin 3,5 ottelua kohden, kun kaudella 2019−2020 vastaava lukema oli yli seitsemän kertaa per ottelu, mikä tarkoitti yhteensä 395 laukausta 56 ottelussa.
Toiseksi eniten tulittanut Markus Nenonen jäi lähes sadan laukauksen päähän. Alkukauden 16 ottelussa Puljujärvelle kertyi 5,5 laukausta iltaa kohden. Hän on edelleen Kärppien toiseksi eniten laukonut hyökkääjä tällä kaudella.
On selvää, että vastaavaa tahtia olisi hyvin vaikea ylläpitää NHL-tasolla, eikä se edes olisi monelta kantilta mielekästä. Kaukaa maalista viimeistelyssä Puljujärvi ei ole erityisen hyvä. Hänen rannelaukauksensa ei ole erityisen hämäävä tai tarkka. Kärpissä Puljujärvi laukoi hanakasti kaikista mahdollisista paikoista ja kulmista, mutta esimerkiksi Connor McDavidin ja Leon Draisaitlin kaltaisten supertähtien kanssa pelatessa vastaavaa taktiikkaa ei olisi mielekästä toteuttaa.
Alkukauden otteluissa Puljujärvi onkin laukonut huomattavasti aiempaa fiksummin. Laukaisuvolyymi on ollut kohtalainen, mutta se ei ole haitannut, sillä laukauspaikkojen laatu on ollut sitäkin korkeampi. Itse asiassa Puljujärvi on peliaikaan suhteutettuna luonut toiseksi eniten henkilökohtaista maaliodottamaa koko NHL:stä ja selvästi eniten kaikista Oilers-hyökkääjistä.
| TOI | G/60 | P/60 | iCF/60 | ixG/60 | |
| 165 | 0,73 | 1,45 | 13,45 | 1,81 | |
| Sijoitus Oilers-hyökkääjistä (yht. 9) | 6. | 8. | 5. | 3. | 1. |
| Sijoitus NHL-hyökkääjistä (yht. 283) | 105. | 158. | 190. | 96. | 2. |
Taulukossa on huomioitu vähintään 100 minuuttia kaikki tilanteet huomioiden pelanneet hyökkääjät, joita Oilersissa on yhdeksän ja koko NHL:ssä 283.
Erittäin korkea henkilökohtaisen luodun maaliodottaman määrä kielii siitä, että Puljujärvi on päässyt jatkuvasti laukomaan laadukkailta sektoreilta. Laukaisuyrityksiä ottelua kohden on kertynyt vain noin kolme, joten maaliodottama on kerrytetty nimenomaan laadulla eikä määrällä. Valtaosaa maaliodottamasta ei myöskään ole kerrytetty ylivoimalla, sillä Puljujärvi on tasaviisikoin luodussa maaliodottamassa koko NHL:n viidenneksi tuotteliain vähintään 100 minuuttia pelanneista hyökkääjistä.
Puljujärvi on peliaikaan suhteutettuna luonut toiseksi eniten henkilökohtaista maaliodottamaa koko NHL:stä.
Puljujärven parhaisiin ominaisuuksiin on aina kuulunut isokokoiseksi pelaajaksi vahva suora luistelu. Suomalaishyökkääjä saavuttaa usein potkun aloittavan etujalan reiden ja säären välillä 90 asteen optimaalisen kulman ja hän pystyy työntämään etujalan polven varpaiden yli. Tämä on iso etu, sillä jopa yllättävän usealla NHL-pelaajalla on vaikeuksia tällä osa-alueella.
Puljujärven luistelutekniikan selvästi suurin puute on epäergonominen yläkropan käyttö, mikä näkyy olkapäiden ja tätä kautta käsien suurissa liikkeissä puolelta toiselle. Liike tuhlaa paljon energiaa ja jättää lähes kaiken työn alakropalle. Tämä on nähtävissä erityisesti, kun Puljujärvi luistelee maila kahdessa kädessä, mitä hän tekee selvästi keskivertoa pelaajaa enemmän, vaikka hänellä ei olisi kiekkoa tai hän ei olisi vastaanottamassa syöttöä. Tästä tavasta hän ei ole päässyt eroon kokonaan missään vaiheessa.
Puljujärven luisteluasento jää usein myös korkeaksi lantion alueelta, mikä vaikuttaa heikentävästi muun muassa hänen tasapainoonsa ja jalkojensa voiman tuottamiseen. Kokonaisuutena Puljujärvi on luistelijana teknisesti NHL:n keskitasoa, mutta silti keskivertoa pelaajaa nopeampi erittäin vahvan potkun siivittämänä.
Puljujärven luistelun kohdalla on puhuttu paljon jääpallotyylisistä laajoista kaarroksista. Tämäntyylinen luistelu on vähentynyt jonkin verran alkukaudesta, joskin joissain tilanteissa kaarrokset ovat edelleen liian pitkiä ja NHL:n nopeaan suunnanmuutostyyliin sopimattomia.
Kokonaisuutena ensimmäiset 12 ottelua ovat antaneet osviittaa, että Puljujärven pelinopeus on riittävällä tasolla NHL:ään ja Oilersin kärkiketjuihin. Turhan pitkiä kuljetuksia ei olla juuri nähty vaan sen sijaan Puljujärvi on pystynyt tekemään pienessä tilassa ja nopeissa tilanteissa viisikon pelaamista edistäviä ratkaisuja suhteellisen hyvällä tahdilla.
Esimerkiksi Corey Sznajderin tilastoimissa onnistuneissa hyökkäysalueen siniviivan ylityksissä Puljujärvi on ollut Oilersin kolmanneksi tehokkain peliaikaan suhteutettuna heti McDavidin ja Draisaitlin jälkeen. Hän on myös ollut hyvä jalostamaan suorista hyökkäyksistä laukaisupaikkoja.
Varsinaisena yllätyksenä tämä ei tosin tule, sillä Puljujärvi oli myös tulokassopimuksensa jokaisella kaudella keskimääräistä NHL-pelaajaa tehokkaampi hyökkäysalueen siniviivan ylittäjä Sznajderin datan perusteella. Ensimmäisenä kahtena kautena hän oli keskimääräistä tehokkaampi myös puolustusalueen siniviivan kontrolloiduissa ylityksissä.
Kaikki tämä johtaa siihen, että Puljujärven ollessa jäällä Oilers on systemaattisesti pystynyt painamaan pelin painopisteen useammin vastustajan päätyyn. Tämä näkyy voimakkaasti laukausten ja maaliodottaman jakaumissa Puljujärven ollessa kentällä tasaviisikoin.
| TOI | CF/60 | CA/60 | CF% | xGF/60 | xGA/60 | xGF% | |
| 140:45 | 59,85 | 51,94 | 53,54 | 3,22 | 1,97 | 62,08 | |
| Sijoitus Oilers-hyökkääjistä (yht. 9) | 7. | 1. | 3. | 3. | 3. | 1. | 1. |
Taulukossa on huomioitu vähintään 75 minuuttia tasaviisikoin pelanneet hyökkääjät, joita Oilersissa on yhdeksän.
Puljujärven ollessa jäällä Oilers on 12 ottelun aikana hallinnut yli 53 prosenttia kaikista laukaisuyrityksistä ja peräti yli 62 prosenttia kaikesta luodusta maaliodottamasta. Keskimäärin Oilers on luonut Puljujärven ollessa jäällä maaliodottamaa 60 minuutin aikana 3,22 maalin edestä ja päästänyt ainoastaan 1,97 maalin edestä.
Toisaalta nyt puhutaan vasta 12 ottelun ja 140 minuutin otoskoosta. Luodun ja päästetyn maaliodottaman suhde tasoittuu hyvin todennäköisesti ainakin jonkin verran kauden edetessä.
Puljujärvi on tällä hetkellä sopiva valinta Oilersin ykkösketjun laidalle
Myös ketjukavereilla on tässä tilanteessa suuri merkitys. Puljujärvi aloitti kauden Oilersin kolmosketjussa Kyle Turrisin rinnalla kolmannen osapuolen vaihdellessa Josh Archibaldista Tyler Ennisiin. Seitsemännessä ottelussa Puljujärvi sai komennuksen ykkösketjuun McDavidin ja Ryan Nugent-Hopkinsin rinnalle.
| TOI | iCF/60 | ixG/60 | CF% | xGF% | |
| Ensimmäiset kuusi ottelua | 59:22 | 15,16 | 1,15 | 49,14 | 53,99 |
| Viimeiset kuusi ottelua | 81:22 | 12,53 | 1,40 | 58,90 | 69,41 |
Kuten on helppo arvata, Puljujärven lukemat tasaviisikoin ovat ketjumuutoksen jälkeen parantuneet kauttaaltaan. Kuudessa viimeisimmässä ottelussa Puljujärvi on laukonut tasaviisikoin hieman harvemmin verrattuna ensimmäiseen kuuteen otteluun, mutta tuottanut selvästi enemmän maaliodottamaa, mikä tarkoittaa käytännössä laadukkaimmille tekopaikoille pääsemistä aiempaa useammin.
Kokonaisuudessaan Oilersin ykkösketjun tulokset ovat parantuneet Puljujärven sisääntulon myötä. Zack Kassianin kanssa McDavid ja Nugent-Hopkins ylsivät niin laukaisuyrityksissä kuin maaliodottamassakin plussan puolelle, mutta Puljujärven kanssa molemmat lukemat ovat selvästi paremmat.
| TOI | CF% | xGF% | GF% | |
| Nugent-Hopkins − McDavid − Kassian | 65,95 | 51,00 | 55,11 | 38,84 |
| Nugent-Hopkins − McDavid − Puljujärvi | 69,27 | 59,83 | 63,99 | 24,66 |
Toisaalta Puljujärven mukaantulon jälkeen ykkösketju on tehnyt tasaviisikoin ainoastaan kaksi maalia ja päästänyt omiin kuusi, mutta tähän syynä pitkälti huono onni viimeistelyn suhteen ja Oilersin heikohko maalivahtipelaaminen. Puljujärven, McDavidin ja Nugent-Hopkinsin ollessa jäällä yhtä aikaa Oilersin laukaisutehokkuus on ollut vaatimattomat neljä prosenttia ja samaan aikaan torjuntaprosentti on ollut 80. Ottaen huomioon, kuinka hyvin Oilersin ykkösketju on pystynyt hallitsemaan kenttätapahtumia, molemmat lukemat muuttuvat erittäin todennäköisesti kauden edetessä.
McDavidin ja Nugent-Hopkinsin kanssa pelatessa Puljujärven roolissa korostuvat tilan luominen, vahva kamppailupelaaminen, oikea-aikaiset liikkeet tyhjään tilaan hyökkäysalueella sekä kova työmoraali kiekottomana. Kaikissa näissä Puljujärvi on onnistunut toistaiseksi ainakin kohtuullisesti ja joissain kategorioissa hän on ollut erittäin hyvä. Lisäksi Puljujärven pelinopeus on ollut riittävällä tasolla eikä hän ole ollut jarruttava tekijä erittäin pelinopeiden McDavidin ja Nugent-Hopkinsin rinnalla.
Ensimmäisissä otteluissa Puljujärvellä oli totuttelemista Oilersin pelitapaan ja siihen, ettei vapauksia ole yhtä paljon kuin Kärpissä. Tämä näkyi erityisesti silloin, kun Oilers lähti avaamaan peliä omalta alueeltaan esimerkiksi kiekonriiston jälkeen. Välillä Puljujärvi saattoi leikata toisen puolen laiturin linjalle, välillä jopa päälle. Viimeisimmissä otteluissa tätä on kuitenkin ollut nähtävissä vähemmän.
Alla olevassa esimerkissä McDavid ja Puljujärvi käyttävät vahvaa luisteluaan huippupaikan luomiseen. Puljujärvi siirtää puolustussiniviivan ylittämisen jälkeen kiekon McDavidille ja leikkaa tämän takaa keskelle McDavidin leikatessa ristiin vasemmalle laidalle. Oikeanpuoleinen puolustaja on tilanteessa auttamatta myöhässä eikä vasen puolustajakaan pysy mukana NHL:n nopeimman pelaajan kyydissä. Puljujärvi pystyy muutamalla terävällä potkulla erottautumaan ja ajamaan maalille suhteellisen vapaana.
Puljujärvi on saanut McDavidilta kehuja erityisesti karvauspelaamisestaan, ja tästä on helppo olla samaa mieltä. Puljujärvi on ollut kiekottomana tulokassopimusvuosiaan aktiivisempi ja aggressiivisempi. Tällä osa-alueella on vieläkin varaa kiristää, mutta alku on ollut lupauksia antava.
Alla olevassa esimerkissä Puljujärvi riistää kovalla takapaineella kiekon keskialueella NHL:n taitavimpiin luistelijoihin kuuluvalta Quinn Hughesilta ja luo Oilersille mahdollisuuden nopeaan vastahyökkäykseen.
Puljujärven kamppailupelaaminen laitojen läheisyydessä on myös ollut alkukaudesta parempaa kuin tulokassopimuksen aikana. Hän pystyisi laskemalla luisteluasentoaan ja alentamalla painopistettään olemaan vieläkin vaikeammin horjutettava, mutta jo nyt kiekon irrottamisessa riittää NHL-puolustajilla työtä.
Alla olevassa esimerkissä Puljujärvi ottaa hyvin muutaman iskun vastaan ottaen ensin itse kontaktin ja suojaten kiekkoa laidan läheisyydessä. Hän luo itselleen hieman tilaa kääntyä ja löytää siirrollaan laitaa pitkin ketjukaverinsa, joka pääsee yrittämään maalintekoa hyvästä paikasta.
Tasaviisikoin Puljujärven pelaaminen on ollut laadukasta, mutta ylivoimalla suomalaishyökkääjä ei ole vielä saanut itsestään parasta irti. Kärpissä Puljujärvi pelasi ylivoimalla oikean laidan tuntumassa pelintekijän ja laukojan paikalla, mutta Oilersissa paikka on löytynyt maalin edustalta.
Toistaiseksi pelaaminen uudella paikalla on ollut hakemista, vaikka raamit hyväksi maskipelaajaksi kyllä löytyvät. Alex Chiasson on toistaiseksi ollut Puljujärveä parempi vaihtoehto Oilersin ykkösylivoimaan. Chiassonilla on kokemusta maalineduspelaajan roolista jo useammalta kaudelta. Vaikka otoskoon pienuudesta on syytä muistuttaa tässäkin kohtaa, on Oilersin ylivoimapelaaminen ollut toistaiseksi selvästi parempaa ilman Puljujärveä kuin hänen kanssaan.
Oilersin ykkösylivoiman laidoilla pelaavat McDavid ja Draisaitl pitävät huolen siitä, että Puljujärven on turha haaveilla siitä paikasta, johon hän on Kärpissä tottunut. Nugent-Hopkins on puolestaan ollut viime vuosina tehokas operoidessaan neliön keskellä. Ainoa osittain vapaana oleva paikka onkin maalin edessä, eikä tilanne ole todennäköisesti muuttumassa.
Kakkosylivoimassa tuttu paikka laidalta olisi mahdollisesti otettavissa, mutta samalla ylivoimavastuu putoaisi huomattavasti, sillä Oilers peluuttaa ykkösylivoimaansa leijonanosan kaikesta ylivoima-ajasta. Se on tapahtunut hyvästä syystä, sillä ykkösylivoima on tällä kaudella ollut yksi NHL:n parhaista ylivoimakoostumuksista.
Aiemmin alaspäin kaartunut NHL-kehityskäyrä osoittaa nyt ylöspäin
Kokonaiskuvaa katsottaessa Puljujärven ensimmäiset 12 ottelua ovat antaneet erittäin lupaavia merkkejä jatkon kannalta. Hän on pystynyt tuomaan Oilersin hyökkäykseen kauan kaivattuja ominaisuuksia ja täyttää tällä hetkellä roolinsa McDavidin ja Nugent-Hopkinsin rinnalla mallikkaasti. Puljujärven vaikutus Oilersin pelaamiseen on tasaviisikoin ollut erittäin positiivista niin hyökkäys- kuin puolustuspelaamisenkin osalta.
Tätä väitettä tukee myös HockeyViz-sivuston pelaajan henkilökohtaista vaikutusta tasaviisikoin hyökkäys- ja puolustussuuntaan arvioiva malli, joka pyrkii ottamaan huomioon muun muassa ketjukavereiden, vastustajan pelaajien ja jopa valmentajien vaikutuksen.
Maalien ja tehopisteiden puuttumisesta on turha tehdä tässä vaiheessa isoa numeroa, sillä Puljujärven tämänhetkisellä pelaamisella ne ovat tulossa ennemmin tai myöhemmin. Viimeisimmässä ottelussa Puljujärvi sai ravistettua apinan hartioiltaan tekemällä kaksi maalia Ottawa Senatorsin verkkoon. Sillä on varmasti positiivinen vaikutus myös hänen itseluottamukseensa.
Maalien ja tehopisteiden puuttumisesta on turha tehdä tässä vaiheessa isoa numeroa, sillä Puljujärven tämänhetkisellä pelaamisella ne ovat tulossa ennemmin tai myöhemmin.
Erityisesti Puljujärven kauden ensimmäinen maali on maininnan arvoinen. Suomalaishyökkääjä sai keskialueella syötön McDavidilta vaihdon lopulla päästen haastamaan Senators-puolustajaa yhdellä yhtä vastaan keskeneräisen vaihdon turvin.
Keskelle leikkaaminen ja laukominen puolustajan jaloista tuottivat irtokiekon, johon Puljujärvi ehti ensimmäisenä. Moni pelaaja olisi tyytynyt puolivillaiseen maalintekoyritykseen yhdellä kosketuksella, mutta Puljujärvi näytti malttia siirtämällä kiekon rystyltä takaisin kämmenelle päästen lopuksi laittamaan kiekon tyhjään maaliin.
Kehitettäviä asioita löytyy edelleen, mutta Puljujärven uran kehityskäyrä osoittaa vahvasti ylöspäin. Kuinka moni olisi tähän ennen kauden alkua uskonut?
Tilastot: Evolving-Hockey, Natural Stat Trick, HockeyViz
Tilastot päivitetty 4.2.2021.