TPS kulki viime kaudella erikoisen vuoristoradan kautta aina puolivälieriin asti, jossa turkulaisjoukkue tarjosi lopulta mestaruuteen jyränneelle Tapparalle kevään kovimman haasteen. Kauden päätyttyä Turussa oli aistittavissa epävarmuutta ja jopa pelkoa tulevan kauden kokoonpanomuutoksista, sillä Palloseura tiedotti itse helmikuussa, että vaikka seuraavan kauden runko koostuisi jo voimassa olevista sopimuksista, yhdeksän kauden päätteeksi päättynyttä sopimusta kääntyisivät vain neljäksi jatkosopimukseksi tai uudeksi pelaajaksi.

Nousujohteinen loppukausi ja pudotuspelien lisätienestit kuitenkin paransivat tilannetta merkittävästi, ja viiden hankinnan sekä neljän jatkopahvin jälkeen Palloseuralla on kasassa joukkue, jolla on realistiset mahdollisuudet taistella jopa kärkikuusikon paikoista.

Ruotsalaismafian jälleennäkeminen

Suurimmat kysymykset viime kauteen päättyneistä sopimuksista kohdistuivat Lukas Wernblomiin ja Max Lindrothiin. Ruotsalaiskaksikko saapui Turkuun kesken viime kauden, kun Wernblom liittyi mustavalkoisiin marraskuussa ja Lindroth tammikuussa. Kumpikin todisti arvonsa joukkueelle jo runkosarjan aikana, ja kaksikon jatkosopimukset ovat seuralle kultaakin kalliimpia.

Wernblomilla oli alkuun vaikeaa löytää tasaisuutta, mutta vuodenvaihteen jälkeen hyökkääjä oli ajottain jopa pitelemätön. Hurjalla itsevarmuudella pelaava hyökkääjä on noussut kannattajien suosikkeihin, ja hän on Viljami Marjalan ohella joukkueen avainhyökkääjiä.

Niin ikään pelipaikkansa avainpelaajiin kuuluva Lindroth puolestaan löysi Turusta rauhan välittömästi saavuttuaan seuran riveihin, eikä jatkosopimus tutussa ympäristössä ollut vaikea päätös. Kaksikko tuo viisikkopelin monipuolisuutensa ja tehopotentiaalinsa lisäksi myös ylivoimalle paljon pelotetta. TPS:n ylivoimalla maalivahdista katsottuna vasemmalle b-pisteelle tonttinsa pystyttänyt Wernblom on todistanut olevansa huipputason laukoja Liigassa, ja Lindroth puolestaan elävöittää ylivoimaa siniviivalla.

He eivät ole joukkueen ainoita ruotsalaisia avainpelaajia. Kokenut Niklas Arell ja ykkösmaalivahti Adam Werner muodostavat kaksikon kanssa Palloseuraan Arellin paikallismedialle lanseeraaman "ruotsalaismafian".

Hyökkäyksen suurin viitta Marjalalla

Yksi Palloseuran merkittävistä heikkouksista kahden viime kauden aikana on ollut selvän ykkössentterin puuttuminen, kun kaudella 2022–23 viittaa kantoi Arttu Ilomäki ja viime kaudella Linus Fröberg. Menneen kauden aikana Fröberg kuitenkin menetti tonttinsa Marjalalle, jonka rakettimainen läpimurto päättyi 40 pisteen runkosarjaan ja valintaan vuoden tulokkaaksi.

Hyökkäyssuuntaan monipuolinen ja aina siniviivan ylittäessään vaarallinen 21-vuotias aloittaa kauden kuitenkin katsomon puolella harjoitusottelussa saadun vamman pitäessä hänet sivussa noin kuukauden ajan. Poissaolo on merkittävä menetys kauden alkuun, sillä Marjala osoitti jo viime kaudella olevansa seuralle miltei korvaamaton. Marjalan ollessa sivussa suurimmat valokeilat kohdistuvat DEL:istä saapuneeseen Jean-Christophe Beaudiniin. Kanadalaisen takana keskikaistalla viilettävät Aarne Intonen, sekä harjoituskaudella edukseen esiintynyt Robin Keihäs.

Myös Vili Munkki, Aarne Talvitie ja valtavan suurennuslasin alla kauteen lähtevä Aatos Koivu pystyvät tarvittaessa täydentämään keskustaa. Koivu kantaa suuria paineita sukunimensä takia, mutta 18-vuotias on todistanut jo harjoituskaudella kykenevänsä nappaamaan vakituisen pelipaikan pohjaketjuista.

Hänen ohellaan laituriosastolla suurimmat katseet kiinnittyvät Ilveksestä saapuneeseen Eetu Päkkilään sekä AHL:stä saapuneeseen Carter Savoieen. Kanadalaisen odotetaan kantavan Marjalan ja Wernblomin ohella joukkueen suurinta maalintekovastuuta, etenkin ylivoimalla. Päkkilä puolestaan on monipuolisuutensa ansiosta palanen, jota Palloseuran kärkiketjuissa ei viime kausina ole ollut.

Myös Petrus Palmu todisti viime kauden alussa olevansa yhä kärkiluokan laituri keskikastin joukkueessa, mutta 27-vuotiaan pistetuotanto hidastui merkittävästi kauden kuluessa, osittain loukkaantumisten johdosta. 

Kokonaisuutena TPS:n hyökkäys on terveenä ollessaan laadukkain sitten viime kerran, kun seura pelasi finaaleissa kaudella 2021–22. Syvyys on kuitenkin huolestuttava ongelma, sillä joukkueen materiaali ei ole tarpeeksi leveä kestääkseen useampaa mahdollista loukkaantumista.

Puolustuksessa hyvä sekoitus

Peräpäässä suurin vastuu on annettu kokeneille johtajille. Arell ja tuoreeltaan kapteeniksi nimetty Casimir Jürgens muodostavat raudanlujan ykkösparin, jonka varaan seura voi laskea paljon vastuuta illasta toiseen. Siinä missä kärkipari ei loista kiekollisella pelillään tai nopeudellaan, on kaksikolla kyky lukita vastustajan avainhyökkääjät pois maalintekotonteilta illasta toiseen.

Kärkiparin kiekollista puutetta paikkaavat myös ylivoimaviisikoita täydentävät Lindroth ja kesken viime kauden HIFK:sta saapunut Otto Salin. Erinomaisesti peliä levittävä ja avaava kaksikko haastaa vastustajia rohkeasti tuoden usein kiekkoa jopa punaviivan yli.

Oliver Lauridsen, Roni Sevänen ja Sisu-Petteri Lehtonen profiloituvat pakiston "perusduunarin" rooleihin, mutta etenkin ensin mainittu tuo paljon kaivattua kovuutta takalinjoille. 

Palloseuran puolustusmateriaali on kokonaisuudessaan hyvä sekoitus puolustuspään kokemusta ja kiekollista rohkeutta, joka takaa Wernerille hyvät olosuhteet torjua mustavalkoisten maalilla. Harjoituskaudella positiivisia näyttöjä antanut ruotsalainen on joukkueen päivänselvä ykkösmaalivahti, mutta viime kaudella ennen U20 MM-kisoja merkittävän hyvin torjunut Noa Vali on todistanut olevansa hyvä kirittäjä Wernerille.

Paras laukoja: Lukas Wernblom
Nopein luistelija: Aidan Dudas
Kovin taklaaja: Oliver Lauridsen
Henkinen johtaja: Niklas Arell
Flopin ainekset: Markus Oden
Tärkein pelaaja: Niklas Arell