Syksy 2016 oli Kouvolassa musta. Tappioputkessa tarponut KooKoo päätyi lopulta vaihtamaan valmentajaa 21. marraskuuta, kun takana oli 21 ottelua ja vaatimattomat 20 pistettä. Petri Mattila sai siirtyä syrjään ja tilalle tuli Tuomas Tuokkola.

Muutokset verrattuna viime kauden alkuun eivät jääneet pelkkään valmentajaan. Tyhjennysmyynti alkoi Kouvolassa jo kesken viime kauden. Tähtikastiin noussut puolustaja Mikko Lehtonen lähti HV71:een metsästämään voitokasta päätöstä kaudelleen, palkinto tuli Ruotsin mestaruuden muodossa. Lisäksi kolmikko Kai Kantola, Ryan O'Connor sekä Jarkko Malinen siirtyivät HIFK:n riveihin.

Kokeneen osaston joukkopako jatkui kauden jälkeen. Kapteeni Josh Green lopetti uransa, parhaat pistemiehet Juha-Pekka Haataja sekä Terry Broadhurst vaihtoivat maisemaa ja myös joukkueen kolmanneksi suurimmalla peliaikakeskiarvolla operoinut Oscar Eklund lähti.

Kauden kynnyksellä vielä kaksi kokenutta pelaajaa jätti joukkueen, kun puolustaja Mikko Jokela halusi ensimmäisten harjoitusotteluiden jälkeen purkaa sopimuksensa ja siirtyä viettelemään eläkepäiviä. Keskushyökkääjä Jarkko Immonen puolestaan passitettiin ulos.

Kysymysmerkkien keskusta

Malisen sekä Greenin poistuminen jättää keskikaistalle ammottavan aukon. Urheilujohtaja Jarno Kultanen lähti tilkitsemään aukkoa kolmella eri vaiheessa uraansa olevalla pelaajalla.

Viime kaudella keskinkertaisesti AHL:ssä pelannut Patrick Bjorkstrand on taitava pelaaja, mutta huipputasolla paras on vielä ulosmittaamatta. Mikäli KooKoo ei löydä sopuhintaista keskushyökkääjää riveihinsä, Bjorkstrandin on pelattava uransa paras kausi. Uhkakuvana on tulospelaajana sentteripelin riittämättömyys taktisen Liigan tempossa ja siirto laitahyökkääjän tontille.

Kokenein kolmikosta on Siim Liivik, jonka urakehitystä ei voi kuvailla sanalla vakaa. Bluesissa pelatessaan Liivik pystyi kasvattamaan rooliaan kiekolliseen suuntaan, mutta kaksi viime kautta ovat olleet pettymyksiä. Liivik on KooKoolle suuri satsaus, joten pelkkä värikkään energiapelaajan rooli ei riitä, vaan tulosta on synnyttävä.

Miikka Pitkänen murtautui KalPassa viime kaudella lopullisesti liigapelaajaksi. 21-vuotias sentteri onkin ensimmäisenä kärkkymässä suurempaa roolia Bjorkstrandin sekä Liivikin kustannuksella. Kaiken osuessa kohdalleen Pitkäsestä saattaa hyvinkin kuoriutua yksi kouvolalaisten kiekollisen pelin kapellimestareista.

Lähtökohtaisesti sentterinelikon täydentään Jan-Mikael Juutilainen, joka on kärsinyt kauden alla vaivoista. Mikäli joku kolmesta kärkisentteristä epäonnistuu, ensimmäisenä paikkaa keskellä on kärkkymässä Mikko Virtanen, joka kuitenkin aloittanee kauden laitahyökkääjän tontilla.

Keräsellä suuri vastuu laidalla

Laitahyökkääjistä ylivoimaisesti suurimmat odotukset kohdistuvat Michael Keräseen. Kaudella 2013-14 Keränen oli yksi Suomen kuumimmista kiekkoilijoista, mutta Pohjois-Amerikan valloitus jäi torsoksi ja visiitin jälkeen myös pelit Euroopassa ovat sujuneet heikolla menestyksellä.

Kouvolassa Keränen pääsee kuitenkin tuttuun valmennukseen ja varsinkin alkukaudesta mies saa vastuuta lähes rajattomasti. Peli Liigassa on muuttunut kolmessa kaudessa aktiivisemmaksi, nyt Keräsellä on viimeinen mahdollisuus näyttää, että pysyy pelillisen kehityksen vauhdissa.

Muut laituriosaston profiilihankinnoista ovat jälleen kysymysmerkkejä. Eetu Pöysi on kärsinyt viime vuosina lukuisista loukkaantumisista, eikä mies ole pelikunnossa kauden alkaessa. Myös kapteeniksi nimitetty Toni Kähkönen pelasi rikkonaisen kauden Kärpissä ja muutenkin pelillinen käyrä osoittaa alaspäin.

Koko tähänastisen Liiga-uransa SaiPassa kiekkoillut Tomi Leivo tuli hakemaan uusia tuulia Kouvolasta. Pienehkö hyökkääjä on väläytellyt potentiaaliaan, muttei löytänyt SaiPassa selkeän kiekollista roolia. Kauteen valmistavissa otteluissa Leivo on antanut hyviä näyttöjä ollen KooKoon tehokkain pelaaja.

Vaihtuvuus joukkueessa on ollut suurta, mutta mukana on myös muutama Tuokkolan oppeihin jo viime kaudella tutustunut laituri. Leivon tapaan Anrei Hakulinen on antanut viitteitä taidoistaan, muttei ole onnistunut ulosmittaamaan parastaan tehopisteiden valossa. Eero Savilahti on puolestaan ottanut pieniä askeleita eteenpäin viime vuodet.

Viimeisistä kokoonpanon paikoista taistelevat Toni Hyvärinen, SaiPasta Leivon kanssa samalla kyydillä saapunut Ville Vainikainen sekä KooKoon juniorimyllyn läpikäyneet Sami Tamminen ja Olli Korhonen.

Eero Savilahti on yksi jo viime kaudella KooKoossa viilettäneistä hyökkääjistä.

Kuva © Riku Laukkanen / https://www.facebook.com/R1kuExposures

Sairastupa täynnä puolustajia

Sairastupa nousee esiin alkavalla kaudella etenkin puolustuksessa. Avauskuusikkoon suunnitelluista pelaajista Robin Jacobsson, Henrik Forsberg sekä Veeti Vainio avaavat kautensa sairastuvan puolella.

Toista kauttaan KooKoossa pelaavalle Jacobssonille oli suunnitteilla suuri rooli joukkueen takalinjoilla. Isokokoinen, tarvittaessa kovaotteinen ja kohtalaisilla kiekollisilla taidoilla varustettu ruotsalaispuolustaja on kuitenkin sivussa peleistä ainakin kuukauden. Myös Vainion paluuta pitää odottaa vielä hyvä tovi. Pelikuntoon pääseminen ottaa vieläkin pidemmän ajan, koska myös viime kausi oli kolhujen täyttämä.

Kun loukkaantuneiden lisäksi Jokela ilmoitti lopettamisestaan, Kultasen oli pakko reagoida ja hankkia pätkäsopimuksella kovaotteinen Jyri Niemi paikkaamaan puolustuksen puutteita. Niemellä on kauden alussa otollinen tilaisuus näyttää kykynsä ja ansaita loppukauden kestävä sopimus.

KooKoon materiaali ei ole puolustuksessakaan järin leveä, joten poissaolojen aikana muiden runkopuolustajien vastuu kasvaa. Toissa kaudella Vaasan Sportissa lupauksia herättäneen kauden pelannut Jake Newton on yksi pelaajista, joka joutuu vahvan kiekollisen pelinsä tueksi taistelemaan entistä enemmän puolustussuuntaan.

Puolustusvastuu kasvaa myös Tanskan maajoukkueesta tutulla Emil Kristensenillä. Vaikka miehellä on kokemusta kansainvälisistäkin peleistä, puolustusalueella painiminen ei kuulu vahvuuksiin.

Järvenpään paluu tolppien väliin

Viime kaudella KooKoon loukkaantumiset iskivät rajusti myös maalivahteihin. Juha Järvenpää loukkasi itsensä jo ennen kauden alkua ja ongelmat ratkesivat vasta Leland Irvingin saavuttua tolppien väliin.

Järvenpää on parannellut itsensä terveiden kirjoihin, mutta pelikunto ei ole vielä täydessä terässä. Viime kauden raskas alku on edelleen Kouvolassa muistissa, joten ylimääräisiä helppoja maaleja ei saa lipsahtaa tuntuman puutteen vuoksi.

Kakkosvahdin rooli jää Samu Perhosen harteille. Parhaimmillaan hyvin pelannut, mutta epätasaisuudesta kärsinyt Perhonen ei pystynyt viime kaudella kannattelemaan joukkuetta.