Nuorten Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen oli tyytyväinen mies ottelun jälkeen. Pelin aikana nähtiin monenlaisia vaiheita, joita Jalonen mietteliäästi kertasikin taiston tauottua.
− Hyvä maku jäi. Sillä lailla oli tietty tiukka peli, että kahden erän jälkeen olimme numerollisesti vain 1-0-johdossa. Olimme siinä kuitenkin koko ajan parempia ja paikkojakin oli runsain mitoin, mutta tehottomuus vähän vaivasi.
− Onneksi sitten kolmannessa erässä alkoi tulla tulosta. Olimme kärsivällisiä ja uskoimme, että paikat pystytään sielläkin luomaan ja tekemään maalejakin.
Valko-Venäjä-peli avasi Suomen tämänkertaisen MM-turnauksen. Avausottelut ovat monesti henkisesti hankala paikka ja nyt oman kortensa kekoon kantoi vielä kotimaassa järjestettävä turnaus. Päävalmentaja Jalonen oli hyvin ymmärtäväinen alkujännityksen suhteen.
− Tällaisia nämä turnausten alut usein ovat. Jännitys on aika luonnollista. Kisat kun alkavat ja tupa on täynnä, niin se ei tullut yllätyksenä. Normaalilähtö tällaisiin kisoihin nuorilla miehillä. Sinänsä oli meille todella kova peli, tässä ei helpolla päästy, niin kuin kaikki näkivät. Tässä oli hyvää se, että jouduttiin tekemään koko peli kovaa töitä.
Ottelu ei tarjonnut kummoista mittapuuta
Suomi oli Valko-Venäjää useimmissa asioissa selkeästi edellä, ja varsinkin laukauksissa oli huikea ero. Suomen maalivahti Veini Vehviläinen seisoskeli pitkiä aikoja kylmillään, kun taas vieraiden Ivan Kulbakov ja kesken ottelun maalille tullut Vladislav Verbitski saivat huhkia tosissaan.
− Kyllä maalintekopaikkoja oli melkein 40 yhteensä koko pelissä, mutta eivät ne kaikki ihan huippupaikkoja olleet. Valko-Venäjällä taisi olla tilastojemme mukaan viisi paikkaa koko pelissä. Kyllähän tämä oli sellainen 10-0-peli vähintään, mutta kuusi tehtiin. Ei tässä turnauksessa tosin maalieroja varmaan hirveästi lasketa, muut hommat ratkaisevat, Jalonen totesi raa'an eron joukkueiden hyökkäystehojen välillä.
Isäntien puolustus pääsi helpommalla. Hyökkäys sen sijaan vakuutti, vaikka kehitettävää jäikin.
− Tuossa ei tietysti hirveästi mitattu vielä puolustuspeliä, siitä on vaikea sanoa.
− Kyllä hyökkäyspelissä oli hyviä elementtejä. Maalintekoon liittyvät asiat ovat sellaisia, joita pitää parantaa ja ehkä vähän ylivoimapeliä. Niitä pitää ehkä työstää, muuten ei jouduttu niin koville, että voisi hirveästi sanoa.
Ahon ketju loisti, ykkösketjulla oli vielä hakemista
Suomen pelin selkeästi kirkkain tähti oli Sebastian Ahon johtama ketju, jossa laidoilla viilettivät Jesse Puljujärvi ja Patrik Laine. Kaikki kolme pääsivät tehopisteiden makuun ja ilahduttivat valmennusjohtoa. Hyvä yhteistoiminta ei ollut kuitenkaan yllättävää.
− Ei se mikään yllätys ole. USA:ta vastaan oli sama tilanne, kuten Ruotsiakin vastaan marraskuussa, silloin olivat Aho ja Laine samassa ketjussa. Siinä on vain niin hyviä pelaajia, joilla toimii yhteispeli mainiosti lyhyelläkin kokemuksella. Poikien pelaamista on kivat katsella.
Mikko Rantasen johtama ykkösketju laidoillaan Roope Hintz ja Kasperi Kapanen sen sijaan ei löytänyt vielä parasta teräänsä.
− Kyllä hakeminen on ihan ymmärrettävää, pojat eivät ole pelanneet tuossa koostumuksessa vielä ja Rantanen on juuri tullut Suomeen. Varmaan parantavat vielä, olihan heilläkin muutama hyvä paikka.
Kohti maanantaista Venäjä-ottelua
Suomi kohtaa seuraavaksi Venäjän maanantaina. Itänaapuri aloitti turnauksensa nihkeällä 2-1-voittomaalikilpailuvoitolla Tšekistä. Venäläisten vaarallisuus tiedostetaan silti Suomenkin joukoissa.
− Täytyy pelata viisaasti ja puolustaa jämäkästi. Olemme pelanneet heitä vastaan monesti, kaikilla on kyllä tiedossa, mitä tuleman pitää.
Kummankin joukkueen täytyy parantaa lauantain esityksestään.
− Jokainen peli on erilainen. Ei tällainen tietenkään riitä Venäjää vastaan, mutta ei Venäjälläkään riitä Tšekki-pelin kaltainen peli meitä vastaan. Molempien pitää parantaa, Jalonen tuumasi lopuksi.
