Maanantaijää, viikko 48: Hups, vanhat rikkeet unohtuivat kun uhri ei loukkaantunutkaan tilanteessa

LIIGA / Artikkeli
Josh Green ei loukkaantunut tätä artikkelia tehdessä.
Kuva © Kristian Salminen - kristian.salminen@jatkoaika.com
Kurinpitoa, kova hankinta ja kurinpidon muuttava päätös. Viikon myllerrysten ohella maanantaijäässä mietitään tällä kertaa parhaiten onnistuneita tulokkaita sekä liigasyksin pahimpia epäonnistujia. Kääntyvätkö Liigassa tuomioiden lisäksi alisuorittajien kelkat?

Päättyneen liigaviikon kovin uutinen kuului Tampereelta, kun Michael Keräsen ilmoitettiin palaavan Ilvekseen. Samalla ovenavauksella Brett Bulmer poistui Hakametsästä.

Kouvolassa koettiin maalivahtihuolia, mutta myös ilouutisia, kun pikahälytyksellä paikkaajaksi hankittu Markus Ruusu piti nollapelin. Loukkaantumisista kärsittiin myös Hämeenlinnassa. Ässät taas sai helpotusta loukkaantumistilanteeseensa, mutta kokoonpanossa tapahtui muitakin muutoksia.

Jatkosopimuksia kirjoitettiin Lahdessa, Lappeenrannassa, Helsingissä ja Hämeenlinnassa.

Maanantaijäällä ovat tällä kertaa vuorossa päätoimittaja Antti Wennström ja Tampereen toimituksen Juha Oinonen.

Kiekkoareenan tietojen mukaan Michael Keränen palaa parin vuoden tauon jälkeen Ilvekseen. Onko Jokereissa flopannut taitohyökkääjä se puuttuva palanen, jolla Ilveksen kurssi kääntyisi nousuun?

Oinonen: Jos Ilves saisi aikakoneella kauden 2013-14 Keräsen, niin ehkä. Tällä hetkellä Keräsellä on kuitenkin painolastinaan raskaasti epäonnistunut KHL-vierailu, eikä Pohjois-Amerikassakaan sujunut yhtä tehokkaasti kuin edellisellä liigakaudella.

Vaikea kuvitella, että Ilveksen kehno hyökkäyspelaaminen yhtäkkiä löytäisi tehonsa, kun joukkoon lisätään yksi huonosti pelaava hyökkääjä.

Keräsen taitotaso tuskin on mihinkään kadonnut, mutta suoritustaso on kaukana siitä, mitä Ilves-fanit muistelevat jalkakikat silmissään kiiluen. Jokereissa Keränen vaikutti vain tuskaiselta ja eksyneeltä eikä pelinopeuskaan riittänyt edes yksinkertaisimpiin perussuorituksiin.

Vaikea kuvitella, että Ilveksen kehno hyökkäyspelaaminen yhtäkkiä löytäisi tehonsa, kun joukkoon lisätään yksi huonosti pelaava hyökkääjä. Olkoon tämä hyökkääjä taidoiltaan millainen tahansa.

Wennström: Keräsen onnistuminen ja sitä kautta mahdollinen esimerkki olisi ehdottomasti oikeanlainen signaali koko joukkueelle. Pienet asiat rivissä kasvavat suuremmiksi ja niin edelleen. Lisäksi tämä kiillottaisi kilpea syksyn epäonnistuneiden värväysten jälkeen.

Ylämäki on tällä hetkellä kuitenkin valtava. Ilveksen valmennus ja nuoret pelaajat tekevät oikeita asioita, mutta tällä hetkellä kokonaisuus ja taitotaso eivät kovassa kilpailussa meinaa riittää lätkäpelien voittamiseen tarpeeksi usein. Syöttöketjuja ei synny tarpeeksi, jos yksittäiset syötötkin karkaavat harakoille.

Eniten Ilveksen kohdalla huolettaa edelleen talous ja sitä kautta seuran koko tulevaisuus. Jos toiminta olisi vakaalla pohjalla, nuorten pelaajien eteenpäinmeno Liigassa olisi jo sellaisenaan kohtuullinen aloitus Karri Kiven projektille. Nyt tulee vain tunne, että onnistuminen ja epäonnistuminen siellä täällä ovat epäolennaisia, jos koko edustusjoukkuetta ei vuoden päästä ole olemassa.

Kankaanperä istui, mutta lyhyemmän tuomion kuin ensin langetettiin.
Kankaanperä istui, mutta lyhyemmän tuomion kuin ensin langetettiin.
Kuva © Kristian Salminen - kristian.salminen@jatkoaika.com

Sportin Markus Kankaanperälle tuomittiin kolmen ottelun pelikielto päähän kohdistuneesta taklauksesta. Liigan kurinpitoryhmä kuitenkin alensi tuomion yhteen otteluun. Mitä Liigan kurinpidossa oikein tapahtuu?

Wennström: Liigan kurinpidossa on kokonaisuutena onnistuttu tänä(kin) talvena hyvin. Päätökset ovat olleet perusteltuja ja mielestäni kokonaisuutena linjakkaita.

Vahinkoja kun, kumma juttu, tuppaa aina sattumaan samoille pelaajille.

Tämä kurinpitoryhmän muutos vaikuttaa kuitenkin siltä, kuin kokouksessa olisi ollut tylsää ja olisi pitänyt tehdä jotain vain siksi, että ryhmän olemassaolo muistettaisiin. Itse suosittelisin että kurinpitoryhmä keskittyisi kokonaisuuteen ja sitä kautta linjanvetoihin. Ei tällaisten pienten tuomioiden näpräämiseen.

Hyvä on! Oikeus toisaalta toteutuu, kun joskus valituskin menee läpi. Tällöin menettelyllä on todistetusti merkitystä ja kommunikaation voidaan sanoa toimivan. Loppukaneetti Kankaanperän vanhojen rikkeiden huomioimisesta ja Greenin loukkaantumisen välttämisestä on kuitenkin aavistuksen koominen, kun vedotaan "enemmän vahinkoon". Vahinkoja kun, kumma juttu, tuppaa aina sattumaan samoille pelaajille.

Oinonen: Vakavaa linjattomuutta on havaittavissa. Alkuperäinen kurinpitopäätös oli yksiselitteinen ja jämäkkä: päähän kohdistunut taklaus, kiekottomaan pelaajaan ja Kankaanperällä on aiempaa kurinpitohistoriaa. 

Huolestuttavaa on juuri se, että kurinpitohistorialla ei ollut vaikutusta lopulliseen tuomioon, vaikka päätöksessä todettiinkin, että aiemmat rangaistukset on huomioitu. Alkuperäisessä päätöksessä oli yhden ottelun ankaroitus kurinpitohistoriasta johtuen. Kurinpitoryhmän mukaan yhden ottelun pelikielto oli aiheellinen eli ankaroitus putosi matkan varrella pois.

Erityisen hämmentävää kurinpitopäätöksessä on maininta siitä, että Josh Green ei loukkaannu tilanteessa. Green ei kuitenkaan ole Sport-ottelun jälkeen pelannut, ja seuran sivuilla on maininta KooKoo-kapteenin loukkaantumisesta.

Joona Luoto osuu maaliin.
Joona Luoto osuu maaliin.
Kuva © Jarno Hietanen

Liigassa on nähty alkukaudella nuorilta pelaajilta vahvoja otteita. Kuka on mielestäsi ollut vakuuttavin tulokas?

Oinonen: Tulokkaista puhuttaessa on pakko nostaa esille Tapparan 19-vuotias hyökkääjä Joona Luoto, joka on häikäisevästi ottanut paikkansa hallitsevan mestarin kokoonpanossa ja lisäksi paukuttanut kolmessa viime pelissä tehot 3+1. Otos on vielä pieni, mutta Luoto pelaa suoraviivaisesti ja ennakkoluulottomasti. Nuorukainen on hyödyntänyt saamansa näyttöpaikan upeasti.

Tulokkaiden pistepörssiä johtaa Ilveksen Otto Koivula, mutta 18-vuotiaan hyökkääjän tehot ovat kadonneet marraskuun pimeyteen. Lokakuun kymmenessä ottelussa Koivula tekoi tehot 4+3, kun marraskuun seitsemän ottelun saldo on 0+2.

Luoto pelaa suoraviivaisesti ja ennakkoluulottomasti.

Kaksi nuorta puolustajaa − Sportin Robin Salo ja HIFK:n Miro Heiskanen − ovat aloittaneet kauden todella vakuuttavasti. 17-vuotias Heiskanen on pelannut HIFK-puolustajista toiseksi eniten ja ylivoimalla eniten. Heiskanen on myös edistyneissä tilastoissa joukkueensa kärkeä. Tehoilla 3+3 puolustaja on tulokkaiden pistepörssissä seitsemäntenä.

Myös 18-vuotias Salo on pelannut keskimäärin yli 20 minuuttia ottelua kohden ja kerännyt tehot 1+6, joilla sijoittuu pykälän Heiskasta ylemmäksi tulokkaiden pistepörssissä. Lisäksi Salokin on joukkueensa kärkeä edistyneissä tilastoissa.

Wennström: Hämeenlinnalaisvinkkelistä Teemu Turusen ja Oula Palven sijoitukset tulokkaiden pistepörssissä ovat yksi tärkeä lenkki HPK:n mainion alkusyksyn takana. Palven tehotilasto on nyt yskinyt kiikarit toisensa jälkeen, mutta yrityksestä ja taidoista se ei ole kiinni. Molemmat ovat osa Kerhon modernia kiekonhallintaan perustuvaa pelaamista.

Virallisiin tulokkaisiin kuuluu myös Kuopiossa hyvin pelannut Denis Godla. Niko Hovinen on saanut nyt pari peliä alleen, mutta Godla on paikannut Eero Kilpeläistä oikein hyvin. Tulokasmaalivahdit vetävät purtta myös Hämeenlinnassa.

Kokonaisuutena tulokasvahdeista on vielä aikaista hyppiä kattoon, kun Liigan pitäisi tuottaa enemmän maalivahteja NHL:ään asti. Positiivinen signaali tulokasvahtien onnistuminen kuitenkin on − kuten on myös TPS:n nuoren kaksikon hyvä vire.

Ruohomaan alku Kärpissä ei ole tuottanut tarpeeksi tulosta.
Ruohomaan alku Kärpissä ei ole tuottanut tarpeeksi tulosta.
Kuva © Jarno Hietanen

Hyvän pelin vastapainoksi on nähty myös heikompia esityksiä. Ketkä ovat olleet alkukauden pahimmat epäonnistujat?

Wennström: Mistä aloittaisin? Isojen seurojen konttauksessa on ollut osansa myös epäonnistuneilla yksilöillä. Tällä hetkellä ainakaan Kärppien nimekkäät hankinnat eivät mairittele Shaun Heshkan pisteitä lukuunottamatta. Joukkueen sairastupa on pullistellut tavalla, jota yksikään joukkue ei kestäisi ilman osumia, mutta onhan Jan Hruskan, Jiri Tlustyn, John Albertin sekä erityisesti seuraavaa askelta ottamaan tulleen Mikael Ruohomaan yhteissaldo lähinnä farssi.

onhan Jan Hruskan, Jiri Tlustyn, John Albertin sekä erityisesti seuraavaa askelta ottamaan tulleen Mikael Ruohomaan yhteissaldo lähinnä farssi.

On kuvaavaa, että tehojensa kanssa tuskaillut ja alunperinkin kyseenalaistettu Mikko Lehtonen on onnistunut nousemaan seuran sisäisen pistepörssin sijalle kolme.

Vaikka kuinka ymmärtäisimme kasvukivut sekä loukkaantumisten merkityksen, ovat Kärppien hankinnat kokonaisuutena epäonnistuneet päävalmentaja Kai Suikkasen komennuksessa ja pelitapaohjauksessa kaikkein pahiten.

Oinonen: Kauden parhaaksi hankinnaksi arvioitu Charles Bertrand ei ole ollut Ässien toivoma huippuvahvistus. Maalintekijäksi hankittu ranskalainen on 23 ottelussa osunut vain viidesti ja on pistepörssissä vasta sijalla 82. Bertrand on kuitenkin Liigan neljänneksi ahkerin laukoja, joten ketsuppipullo auennee vielä.

HIFK:n kärsiessä tehottomuudesta on helppo osoittaa syyttävä sormi kohti Juuso Puustista. Kahdesti Liigassa yli 20 maalia iskenyt laitahyökkääjä on 16 ottelussa onnistunut maalinteossa vain kahdesti. Puustinen on ollut loukkaantumisen vuoksi sivussa seitsemästä ottelusta, mutta pelasi kuitenkin ennen loukkaantumistaan yhteensä 11 pisteetöntä peliä. 

HIFK luopuikin jo yhdestä pettymyksestä, kun Tommi Taimi siirtyi KHL:ään kerättyään 17 ottelussa vaatimattomat tehot 1+2.

Viikon pelaaja: Janne Juvonen, Pelicans

Pelicansia on kehuttu ja haukuttu tämän(kin) kauden aikana, mutta varsinkin tällä viikolla Janne Juvonen oli joukkueensa tavoin sitkeä ja taisteleva − tuloksena kaksi 2−1-voittoa ja yhteensä 66 torjuntaa. Tämä pitää Pelicansin tasaisen keskiryhmän kärjessä Liigan neljäntenä, mikä on lahtelaisten tavoitteiden kannalta varmasti aikataulussa oleva sijoitus.

Viikon twitaatti:

» Lähetä palautetta toimitukselle