Joukkue tuuletti vahvuuksiaan hankkimalla tusinan uusia pelaajia, uusvanhan päävalmentajan ja maalivahtivalmentajan sekä uuden fysiikkavalmentajan.

Ulkomaalaisia saapui kuusi, joista jokainen on vielä Liiga-jäillä täysi kysymysmerkki. Lisäksi Tanskan ja Ruotsin pääsarjoista saapuivat Liigasta ennestään tutut Toni Kallela ja Roope Talaja.

Pohjois-Amerikan vahvistuksien pysymisestä kotkapaidassa ei kuitenkaan ole vielä täysiä takeita. KalPan kanssa käydyn harjoitusottelun jälkeen Sportin päävalmentaja Ari-Pekka Pajuluoma kertoi että William Rapuzzilta ja T.J. Fosterilta odotetaan vielä parempia näyttöjä. Brody Sutteriin valmentajisto oli kuitenkin kokonaisuudessaan tyytyväinen.

Maalivahtiosasto parempi kuin koskaan

Pelkästään nimellisesti maalivahtikolmikko on kovin Sportin lyhyen Liiga-historian aikana. Sparta Prahasta siirtynyt Sami Aittokallio on ehdottomasti joukkueen tärkein yksittäinen pelaaja ja ehdoton kotkapaitojen ykkösveskari. 

Vaasassa jatkanut Mika Järvinen puolestaan on hyvä tuuraaja Aittokalliolle ja torjunee vaasalaisille useamman pisteen. Edelliset kaksi kautta ovat näyttäneet, että yli 40 ottelun runkosarja on liikaa yhdelle vahdille, joten Hämeenlinnasta lähtöisin oleva Järvinen on omalla tasollaan hyvä kakkosveskari.

Kolmosmaalivahdiksi hankittu virolaisvartija Conrad Mölder viettänee suurimman osan ajasta A-juniorien puolella, mutta on loukkaantumisien sattuessa hyvä hätäapu. Vaikka ottelu Kokkolan Hermestä vastaan ei joukkueena mennyt kuin elokuvissa, Mölder esiintyi olosuhteisiin nähden hyvin.

Pakistossa ei loukkaantumisille varaa

Vaikka kausi ei ole vielä alkanutkaan, on Sportin puolustuksella iso työmaa edessään. Raamikkaita, fyysisen pelaamisen johtohahmoja ovat Mikko Vainonen ja Jyri Niemi. Jälkimmäisellä on taustallaan liuta loukkaantumisia, joita kotkapaitojen alakerta ei kaipaa lisää. 

Harjoitusotteluissa Victor Westermarck on vilautellut hyökkäyspään osaamistaan, mutta Espoo Unitedista siirtyneellä puolustajalla on vielä opittavaa omassa päässä.

Viime kaudella hyvät tehot merkkauttanut Niklas Nevalainen ottanee suurimman kiekollisen roolin alakerrasta ja muodostaa Oskari Mannisen kanssa kohtalaisen hyvän tutkaparin.

Robin Salon jättämän aukon täyttänee toinen puolustajalupaus Tony Sund, joka pelasi viime kaudella kokonaisuudessaan hyvän kauden. Sundin tilille kertyi viime kaudella 47 ottelussa yhdeksän tehopistettä ja tehotilasto jäi viisi pykälää plussan puolelle.

Kalapudas-Ainali-Kiviranta hyökkäyksen lippulaiva

Hyökkäyksen helmasyntinä on jälleen selkeän pistenikkarin asema. Ainoastaan tällä kertaa niitä on osoitettavissa kokonainen hyökkäysketju. Antti Kalapudas-Aleksi Ainali-Joel Kiviranta -trio oli viime kauden Sportin yksiä harvoja valopilkkuja.

Harjoitusotteluissa valmentajisto on kokeillut kokoonpanoruletin pyöritystä, joka toimi erittäin hyvin Kalapudaksen iskiessä kolme maalia kuopiolaisvieraita vastaan Olavi Vauhkosen ja Jesse Paukun vitjassa.

Ainali ja Kiviranta ovat jääneet vähemmälle ajalle valokeilassa harjoituskaudella, mutta niin on moni muukin hankinta. Tanskassa hirmutehot iskenyt Toni Kallela on esiintynyt hyvin puolustuspäässä, mutta hyökkääjältä odotetaan myös onnistumisia kaukalon toisessa päässä. Ruotsista siirtynyt Roope Talaja on ollut suhteellisen näkymätön pienessä roolissa.

Nuoremmista hankinnoista Robert Arrak ja hiljattain loppukauden sopimuksen allekirjoittanut Gustav Willman Borvik hakevat vielä paikkaansa kokoonpanoista. 

Vielä on kysymysmerkki, koska Joonas Komulainen nähdään seuraavan kerran tositoimissa. Mitä aikaisemmin sentteri paluun tekee, sitä arvokkaampi se on Sportille. Komulainen on erikoistilannepelaamiseen erittäin tärkeä avain vaasalaisille.