Toronto Maple Leafs -presidentti Brendan Shanahan on onnistunut yhdessä Kyle Dubasin kanssa luomaan jääkiekon pääkaupunkiin joukkueen, josta kannattajat saavat luvan kanssa olla ylpeitä. Kulttuurin muutos on merkittävä, kun verrataan nykyistä joukkuetta esimerkiksi Dave Nonisin aikaiseen. Tämän hetkisestä Maple Leafs -joukkueesta paistaa ylpeys ja kunnioitus paidan etumuksessa komeilevaa tunnusta kohtaan.
On vaikea muistaa, milloin viimeksi Maple Leafsilta on odotettu yhtä paljon kuin tällä hetkellä. Kesän ja samalla historian suurin vapaa agentti hankittiin tuomaan ennen kaikkea kokemusta nuoreen joukkueeseen, mutta myös peittämään sen ongelmakohtia.
Maple Leafsin timantti on vielä hiomatta. Siinä on vielä teräviä kulmia, joiden työstäminen vaatii aikaa ja malttia. John Tavaresin hankinta on siinä mielessä ristiriitainen, sillä hänen tulonsa myötä joukkueelta vaaditaan merkittävää menestystä jo nyt, vaikka se ei ole kokonaisuudessaan vielä valmis.
Mike Babcockin tehtävä on valtava ja hänen metodejaan tullaan testaamaan alkavalla kaudella kovalla paineella. Miestä pidetään NHL:n yhtenä parhaimmista päävalmentajista ja hänen palkkansa Maple Leafsissa onkin sen mukainen. Voidaan sanoa, että vain Babcock pystyy valmentamaan tästä joukkueesta mestarin.
Maalivahdit
Maalivahtina oleminen Torontossa ei ole koskaan ollut helpoin paikka torjua kiekkoja. Lähihistoriaan mahtuu kuitenkin myös muutama Curtis Josephin ja Ed Belfourin kaltainen, haikeudella muisteltava tapaus. Epäonnistujien lista on sen sijaan paljon pidempi ja mikäli sitä listaa lähtisi tämän enempää purkamaan, saisi kirjoittaja jännetupentulehduksen.
Nyt kolmatta kauttaan Maple Leafs -nutussa aloittava Frederik Andersen on kenties toukokuussa sivuun siirretyn Lou Lamoriellon merkittävin vaihtokauppa Maple Leafsin GM:nä. Kylmäpäinen juutti on persoonaltaan hajuton, mauton ja väritön, mikä tuntuu kuitenkin olevan osuva yhdistelmä ollakseen voittava maalivahti Toronton akvaariossa, jossa ei pysty välttelemään median monneja.
Andersen ei ole täydellinen maalivahti, saati sitä liigan ehdotonta terävintä kärkeä, mutta häneen joukkueen menestyminen ei tule kompastelemaan.
Andersen syö taas tällä kaudella leijonanosan torjuntavastuusta. Muut vaihtoehdot Babcockilla veräjänvartijaksi hätätilanteissa ovat Curtis McElhinney, Garret Sparks ja Calvin Pickard.
McElhinney lienee tämänhetkinen valinta luukkuvahdiksi ja onkin suoriutunut siinä tehtävässään viimeisen kahden kauden aikana yllättävän hyvin. Kokeneen kiertolaisen torjuntaprosentti viime kauden 18 runkosarjaottelussa oli 93,4 ja päästettyjen maalien keskiarvo 2,15. Häneen voidaan luottaa jälleen, kun Andersen vaatii lepoa.
Sparks äänestettiin viime kaudella AHL:n parhaaksi maalivahdiksi, ja 25-vuotiaana hänen kehityskäyränsä osoittaa entistä enemmän NHL:n suuntaan. Väylä Maple Leafsiin on kuitenkin tukossa. Pickard sen sijaan on pelannut NHL:ssä jo 87 ottelun verran ja torjunut myös miesten MM-kisoissa Kanadan paidassa, mutta pelasi viime kautensa käytännössä kokonaan Marliesin puolella Sparksin varjossa.
Maalivahtinelikko on Maple Leafsilla kunnossa, mutta kenestä GM Dubas olisi valmis mahdollisesti luopumaan? Kaksi neljästä joutuu kulkemaan siirtolistan läpi AHL:ään.
Puolustajat
Maple Leafsin yksi sen viime vuosien useista akilleenkantapäistä on ollut puolustus. Se ei ole kuusikkona vieläkään samalla tasolla kuin joukkueen tämänhetkinen hyökkäys- tai maalivahtiosasto ja on nykyisellään joukkueen selvä kipupiste. Puolustuksen pitäminen ennallaan viime kauteen nähden on riskaabeli veto Dubasilta. Se on joukkueen ainoa sektori, joka ei ole kokenut yhtä kovaa kehitystä viime vuosina kuin sen hyökkäys- tai maalivahtipuoli.
Tehojen puolesta puolustuksen kärki näyttää hyvältä. Niin Morgan Rielly kuin Jake Gardiner ylittivät runkosarjassa 50 tehopisteen rajan viime kaudella. Varsinkin ensiksi mainitun kohdalla voidaan puhua henkilökohtaisesta läpimurrosta liigan puolustajien elittiin.
Rielly on 24-vuotiaana Maple Leafs -puolustuksen kulmakivi. Hänen aloittaessaan kuudennen kautensa taalaliigan puolella voi Maple Leafs-kannattaja katsoa hänen kahden suunnan pelaamistaan levollisin mielin.
Luisteluvoimainen Rielly on ikäisekseen kypsä ja valmis kokonaisvaltainen puolustaja, jonka ympärille on hyvä rakentaa isompaa kokonaisuutta. Hän saanee parikseen viime kauden tavoin kokemusta omaavan Ron Hainseyn.
Gardineriin puolestaan kulminoituu Toronton terveyskeskusten sydäntutkimusosaston pitkät jonot. Puhutaan äärimmäisen epäluotettavasta oman pään puolustajasta, joka tosin on myös kärsinyt roolituksesta. Viime kausi oli sen suhteen vaikea, sillä Nikita Zaitsev oli pitkälle talveen asti sivussa loukkaantumisen vuoksi.
Gardiner tarvitsee vierelleen sananmukaisesti puolustajan, joka antaa tälle luvan tehdä nousujaan, mitkä sitten näkyvät hänen omissa tehotilastoissaan juurikin tuollaisen 50 tehopisteen muodossa. Gardiner saanee jälleen kakkospakkiparissa kaverikseen Zaitsevin, mikäli venäläinen vaan pysyy kasassa.
Kolmannen parin paikat ovat vielä epäselviä. Maple Leafs hankki KHL:stä 25-vuotiaan Igor Ozhiganovin, jonka odotetaan taistelevan kolmannesta rightin pakin tontista yhdessä Connor Carrickin kanssa.
Myös Justin Holl ja Timothy Liljegren pyrkivät sekoittamaan pakkaa kehityttyään viime kaudella Marliesin puolella. Kolmannen parin vasemmalla puolella luutii lähtökohtaisesti 21-vuotias Travis Dermott saaden painetta Andreas Borgmanilta ja Calle Rosénilta.
Hyökkääjät
Auston Matthews, John Tavares, Nazem Kadri: vain Penguinsilla lienee kovempi sentteritrio NHL:ssä. Tämä kolmikko on Maple Leafsin merkittävin näyttö sen viime vuosien kasvojen kohotuksesta. Ei ole pitkä aika siitä, kun ykkössentterinä huiski Tyler Bozak ja toisessa ketjussa Peter Holland.
Joukkueen sentterit ovat luvalla sanoen jännittäviä. Jokainen tämän hetken sentterikolmikosta teki joukkueessaan viime kaudella yli 30 maalia ja saman trendin voidaan odottaa jatkuvan alkavallakin kaudella. Tällaisten suorittajien ympärille on aina helppo rakentaa ketjuja.
Ykkösketjussa Matthewsin vierellä oikealla laidalla pelaisi normaalisti William Nylander, mutta koska ruotsalaisen sopimusneuvottelut näyttäisivät kestävän, joutuu Babcock miettimään hänen tilalleen uuden pelaajan.
Nylanderin myötä joukkue menettää ison aseen. On myös mielenkiintoista nähdä, miten kauan Matthewsilla kestää totuttelussa ilman ruotsalaisen panosta vierellään. Matthews on toki pelaajana niin laadukas, ettei välttämättä tarvitse rinnalleen ykköskorin pelaajia, sillä tämä kykenee tekemään heikoimmistakin ketjukavereistaan pisteiden valossa tehokkaan näköisiä.
Ykkösketjun vasemmalla laidalla aloittanee tällä kaudella ikinuori Patrick Marleau, joka vielä jahtaa Stanley Cupin muotoista kruunua uralleen. Viime kaudet Matthewsin vasemmalla pelannut Zach Hyman siirtynee kakkosketjuun ja täten täydentää Tavaresin ja Mitch Marnerin kanssa Toronton metropolissa syntyneistä koostuvan hyökkäyskolmikon.
Harjoitusotteluiden perusteella varsinkin Tavaresilta ja Marnerilta voidaan odottaa pisteropinaa alkavalla kaudella – kemiat näyttäisivät naksahtelevan kohdilleen. Hyman jatkaa pyyteetöntä kahden suunnan peliään tehden täten tilaa Tavaresin ja Marnerin nerokkuudelle.
Kolmosketjussa sentterinä toimii siis Kadri, joka paikkaa St. Louis Bluesiin siirtyneen Bozakin jättämän tontin. Kadrin vierellä pelannee pikajunat nimiltään Andreas Johnsson ja Kasperi Kapanen. Kumpikin näistä nuorukaisista pääsee kahtena viime kautena tasoaan radikaalisti nostaneen Kadrin rinnalle.
Näin ollen heiltä sopii odottaa isompia tehopistemääriä tulevaisuudessa. Tältä kaksikolta löytyy hyviä ominaisuuksia, ja kyseessä on sellainen kaksikko, jonka ottaisin suurennuslasin alle alkavalla kaudella.
Kapanen on tätä nykyä joukkueen ainoa suomalainen, kun Leo Komarov siirtyi kesällä New York Islandersiin. Nopeus on tietenkin Kapasen ehdoton valttikortti, mikä mahdollistanee minuutit alivoimassakin.
22-vuotiaan kuopiolaisen läpimurron aika on nyt ja viime kauden yhdeksään tehopisteeseen odotetaan merkittävää parannusta.
Neljännen linjan arviointi on luonnollisestikin haastavampaa harjoituskauden ollessa vielä kesken. Connor Brown lienee varma valinta laidalle. Frederik Gauthier, Josh Leivo sekä uudet hankinnat Tyler Ennisin, Josh Joorisin ja Pär Lindholmin muodossa selvittävät keskenään nelosketjun loput paikat.
Keskeiset kehityskohteet viime kaudesta
John Tavares itsessään nosti Maple Leafsin mukaan keskusteluun siitä, missä kaupungissa kannua nostellaan kesällä 2019. Tavares on sijoituksena massiivinen ja vaikka kapteenin C-kirjainta ei hänenkään rinnassa alkavalla kaudella nähdä, kohdistuvat suurimmat paineet Maple Leafs -leirissä tähän 27-vuotiaaseen oman kaupungin poikaan. Hänet hankittiin Toronton kaupunkiin Stanley Cupin takia ja hän valitsi Maple Leafsin joukkueen Stanley Cupin takia.
Maple Leafsin hyökkäys lienee jo tällä hetkellä liigan paras laajuudeltaan. Se on edelleen nuori mutta ennakkoluuloton. Se ei ole järkkynyt suuremmin sille luoduista paineista, vaan nuoret tähdet ovat suoriutuneet odotusten mukaisesti kahtena viime kautena.
Se, mihin joukkue mahdollisesti kaatuu, on puolustuskuusikko. Se ei yksinkertaisuudessaan ole toistaiseksi osoittanut olevansa mestaruuteen vaadittavalla tasolla. On merkille pantavaa, ettei Dubas ole puuttunut kesän aikana joukkueen selkeään ongelmakohtaan, vaan luottaa nykyiseen ryhmään. Jää nähtäväksi, onko joukkueen puolustuskuusikko kehittynyt kuluneen kesän aikana merkittävästi.
Jo kahden viime kauden ajan joukkueen pudotuspelitaival on katkennut ensimmäiseen kierrokseen. Lienee sanomattakin selvää, että Tavaresin myötä sen odotetaan kapuavan ensi keväänä pidemmälle. Se on yksi liigan ennakkosuosikeista, mutta myös Maple Leafsilla on heikkoutensa, ja se on kaikkien nähtävillä.
Arvio: Maple Leafs taistelee Atlantin divisioonan kärjessä ja sijoittuu divisioonassaan sijoille 1-3.