Tapparalla on takanaan hurja kesä tyylipuhtaasti kolmanteen peräkkäiseen mestaruuteen päättyneen kevään jälkeen. Ovet Nokia-areenalla ovat käyneet tiuhaan tahtiin kumpaankin suuntaan, ja Rikard Grönborgin aikakauden ensimmäisestä ryhmästä on kuoriutunut kesän aikana vielä kovempi joukko.

Tähtilähtijät

Jos ei tietäisi paremmin, voisi luulla lähtijöiden nimilistan olevan niin merkittävä, että edes Tapparan tasoinen joukkue ei toivu menetyksistä. Lähtijöiden listalla on liuta nimiä, jotka kantoivat kykyä nousta illasta toiseen ratkaisijaksi vaikka itsekseen.

Kaudeksi Luulajaan siirtyneen Anton Levtchin merkitystä tuloksenteossa ei voida korostaa tarpeeksi, vaikka Tappara iskikin viime kaudella eniten maaleja Liigassa. Myös Carter Camper, Valtteri Kemiläinen, Veli-Matti Vittasmäki ja Nick Baptiste lukeutuvat luokkaan, jotka nousivat omilla otteillaan ratkaisijoiksi useampaan otteeseen.

Leveyttä syövät Heikki Liedeksen ja Petri Kontiolan lähdöt. Myös lupaavan Kasper Kulonummen siirto Kiekko-Espooseen on huomattava menetys tulevaisuutta ajatellen, vaikkakin siirto oli väistämätön kummallekin osapuolelle.

Kirvesrintojen suurin menetys on kuitenkin tolppien välissä. Kolminkertainen ja hallitseva Urpo Ylönen -palkinnon voittaja Christian Heljanko siirtyi Ruotsiin jättäen Tapparan maalille massiivisen aukon. Etenkin pudotuspeleissä ajoittain jopa Euroopan parhaita otteita esittänyt Heljanko jättää valtavat saappaansa Tampereelle pitkän reissun jälkeen palaavalle Juha Metsolalle.

Metsolan näytöt kahdelta viime kaudelta HC Klotenin paidassa Sveitsissä ovat keskinkertaisia, mutta kauden aikana 36 vuotta täyttävä vahti on edelleen hyvä ja voittava maalivahti Liiga-tasolla. Suurin kysymys Metsolassa on kuitenkin käytettävyys. Hän on torjunut yli 40 runkosarjaottelua viimeksi kaudella 2019–20 – neljä kautta sitten.

Vaikka Tapparan maalillakin toissa kaudella esiintynyt Paavo Kohonen torjui viime kaudella IPK:n Mestiksen mestariksi, 21-vuotias ei ole vielä valmis täyttämään ykkösvahdin tonttia. Siispä, jos Metsola olisi pidemmän aikaa sivussa, ei uusi maalivahtihankinta tulisi yllätyksenä.

Liigan paras keskikaista – myös aloitusympyrässä

Noin 365 päivää sitten suurimmat Tapparaan kohdistetut huolenaiheet kiinnittyivät ykkössentterin tonttiin, jota miehitti Lukosta siirtynyt Otto Somppi. Nyt henkseleiden paukuttelu Liigan sisäisillä siirtomarkkinoilla on kääntänyt tilanteen päälaelleen, ja keskushyökkääjäosasto on eittämättä sarjan kovin.

Kuopiosta kotiutettu kasvatti Aapeli Räsänen ja EHT-vakiokasvoksi noussut Julius Mattila takaavat monipuolisen ja tehokkaan kärjen, joidenka laidoille voi asettaa miltei kenet tahansa kokoonpanosta. Räsäsen ja Mattilan ohella myös viime kaudella läpimurtonsa tehnyt Oiva Keskinen ja joukkueen henkinen selkäranka Otto Rauhala tuovat tulitukea tuloksentekoon.

Tarvittaessa leveyttä keskelle tuovat myös joulukuun loppuun pätkäsopimuksella pelaava Aleksi Mustonen ja uusien hankintojen myötä pääsääntöisesti laituriosastolle ajettu Somppi.

Tulospelotteen, kahden suunnan pelaamisen ja leveyden lisäksi sentterihankinnat tuovat paljon kaivattua varmuutta myös aloitusympyrään. Viime kaudella kirvesrintojen senttereillä oli Rauhalaa lukuun ottamatta vaikeuksia aloituksissa, mutta tämän kauden sentteriosasto suoriutui tehtävästä erinomaisesti.

Kaikki viisi vakiokokoonpanossa olevaa sentteriä mahtuivat menneen kauden 25 parhaan aloittajan joukkoon ja senttereistä neljä on ollut kymmenen parhaan joukossa. Räsänen ja Mustonen ovat listan kaksi kärkinimeä, ja niin Rauhala kuin Mattilakin mahtuu tilaston kärkikymmenikköön. 

Tapparan kauden 2024–25 keskushyökkääjien aloitusprosentti Liiga-kaudella 2023–24 (väh. 500 aloitusta)

Laidoilla mahdollisuus uusiin läpimurtoihin

Siinä missä keskikaistalle on tuotu kaksin käsin vahvistuksia, laidoilla viime kauden menetykset näkyvät huomattavasti selvemmin. Levtchin, Camperin, Baptisten ja Liedeksen tilalle on tuotu vain areenan keltavihreällä puolella kehityksensä kanssa seinään törmännyt Emil Järventie ja kotimaassa ikäluokkansa parhaimmistoon kuuluva 17-vuotias Frans Viita.

Laiturihankintojen keski-ikää katsoessa voidaan huomata, ettei kummallekaan ole kaavailtu tulosroolia, sillä viime kausien rungosta jatkaa yhä merkittävä osa. Kaiken voittanut Veli-Matti Savinainen ja hyvänä päivänä maalintekijöiden eliittiin kuuluva Nick Halloran kantavat todennäköisesti suurinta vastuuta kärkiketjuissa, mutta myös Petteri Puhakan ja Kristian Tanuksen näytöt jo useammalta kaudelta kielivät siitä, että he ovat valmiina tulosyksikön rooleihin.

Yksi tärkeimmistä jatkosopimuksista edellä mainittujen ohella tehtiin norjalaiselle Philip Granathille. Tuulennopea laituri tuplasi pistesaldonsa toisella Liiga-kaudellaan, ja on hyvänä päivänä kykenevä kantamaan myös kovaakin tulosvastuuta.

Kiinnostavin kortti laituriosastolla on kuitenkin Benjamin Rautiainen. 19-vuotias seuran kasvatti sai viime kaudella tulikasteensa myös Liigassa kolmen ottelun visiitillä, mutta pääosin kausi kului U20 SM-sarjaa rokottaessa. Pistekeskiarvo 1,72 ja maali- sekä pistepörssin kolmas sija olivat tarpeeksi vahvoja näyttöjä suuremman Liiga-mahdollisuuden avautumiseen.

Pakiston monipuolisuus merkittävän hyvä

Puolustuksessa Tappara koki kenties isoimmat yksittäiset menetyksensä kenttäpelaajista, kun Vittasmäki ja Kemiläinen jättävät kärkipariin valtavan aukon täytettäväksi. Kemiläisen jättämää kiekollista vajetta on tuotu paikkaamaan useampikin nimi.

MM-kisakoneen ovia viime kaudella koputellut Aleksi Matinmikko sekä Turussa jopa kulttihahmoksi noussut Ruben Rafkin tuovat kiekollista osaamista takalinjoille, mutta harjoituskaudella ylivoimavastuuta ovat nauttineet viime kaudella kakkosylivoimassa operoinut Otto Leskinen ja Ruotsista haettu Daniel Brickley.

191-senttinen Brickley tuo mukanaan jopa NHL-kokemusta vuosien takaa, mutta viime kaudet ensin HockeyAllsvenskanissa ja sittemmin SHL:ssä ovat sujuneet vaihtelevalla menestyksellä. Jenkkipakin ylivoimavastuu haihtunee kauden aikana Matinmikon laariin, mutta erityisesti kokoisekseen hyvin liikkuva Brickley on silti tärkeä lisä siniviivalle.

Vittasmäen kahden suunnan eliittitason pelaaminen jakautunee Leskisen, Brickleyn, Olli Juolevin, Joni Tuulolan ja Hugo Gallet'n välillä. Peruspakkien huippuluokkaan kuuluvat Juolevi ja Tuulola tuovat kokemuksellaan varmuutta takalinjoille, joka takaa myös torjuntarauhan Metsolalle. Nälkäisenä minuutteja kärkkyvät nuoret Arttu Kärki ja Jesper Kotajärvi saanevat näytön paikan, mikäli edeltä putoaa nimiä pois.

Kokonaisuudessaan kirvesrintojen puolustus on monipuolisin ja tasokkain vuosiin. Leveä ja hyvin koottu ryhmä on jokaisella osa-alueella Liigan parhaimmistoa, niin kiekollisessa pelissä kuin omassakin päässä.

Paras laukoja: Nick Halloran
Nopein luistelija: Philip Granath
Kovin taklaaja: Hugo Gallet
Henkinen johtaja: Otto Rauhala
Flopin ainekset: Emil Järventie
Tärkein pelaaja: Juha Metsola