Jatkoaika esittelee yhden lupaavan nuorukaisen jokaisesta Liigajoukkueesta.
Blues - Juuso Ikonen
Juuso Ikonen on yksi oman ikäluokkansa parhaimpia suomalaisia keskushyökkääjiä yhdessä Aleksander Barkovin kanssa. Vaikka NHL-varausta ei kesällä tullutkaan, on nuorukaisen ura ollut viime vuosina erittäin nousujohteinen. Oikealta laukova Ikonen on erittäin ketterä ja hänellä on erityinen pelinlukutaito, mutta miehenpuolikkaan pieni koko ja arveluttava fysiikka hidastavat urakehitystä. Teknisten taitojensa puolesta Ikonen on yksi tulevaisuuden huippulupauksista, mutta massaa olisi ensin saatava - paljon.
Espoo Bluesin tilanne on tällä hetkellä siinä mielessä erikoinen, että joukkueessa pelaa Ikosen lisäksi myös viime varauskierroksella Anaheimiin varattu keskushyökkääjä Miro Aaltonen ja Ikosen fyysisen olemuksen vastakohta, vasemmalta laukova puolustaja Niklas Tikkinen. Tulevaisuuden potentiaalia on siis rutkasti.
HIFK - Ville Husso
Helsingin IFK:n 18-vuotias maalivahti Ville Husso on edustusjoukkueen ensimmäinen omatuotantoinen maalivahtikokelas sitten Jani Niemisen. Pääkaupunkiseudulla on jo vuosia luotettu kokeneempiin tai tuontiveskareihin, joten 18-vuotiaiden MM-pronssimitalistille ei voi odottaa montaa ottelua punapaitojen maalilla ilman hierarkiassa korkeammalla olevien Brad Thiessenin tai Antti Oren loukkaantumisia.
Harjoituskaudella kookas maalivahti on kuitenkin saanut näyttöpaikan esimerkiksi European Trophyn ottelussa EV Zugia vastaan. Nuori helsinkiläinen esiintyi ottelussa lupauksia herättävästi ja tuloksellisesti kelvollisesti kiekkojen pysähtyessä yli 90-prosenttisesti. Tulevaisuus on katseiltamme salattu, eikä Husson urakehityksestä voi esittää juuri muuta kuin arvailuja. Ainekset hyväksi liigavahdiksi ovat olemassa ja organisaation maalivahtivalmennus kunnossa. Kehitys vaatii peliminuutteja, joita voi olla kauden mittaan tarjolla myös Mestiksen HCK:ssa.
HPK - Juuse Saros
Kerho-kasvatti Juuse Saros, 18, taistelee peliajasta Jokereista tulleen Frans Tuohimaan ja koeajalla olevan Timo Niemen kanssa.
Saros johdatti HPK:n nuoret seurahistorian ensimmäiseen mestaruuteen viime kaudella. Lisäksi nuorukainen torjui Suomen pronssille Sotšin alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa. Hänet valittiin myös turnauksen parhaaksi maalivahdiksi. Kauden päätteeksi Nashville Predators varasi Saroksen neljännellä kierroksella.
Saros on pienikokoinen maalivahti, joka luottaa erityisesti nopeisiin jalkoihinsa. Hänen suurin vahvuutensa ei kuitenkaan ole fyysisissä ominaisuuksissa tai tekniikassa, vaan erityisiä kehuja on kerännyt nuoren maalivahdin henkinen kantti.
Saroksella on mahdollisuus läpimurtoon miesten tasolla jo tulevalla kaudella. HPK:n nuori maalivahtikolmikko joutuu jatkuvasti näyttämään kyntensä, sillä ykkösmaalivahdin paikkaa ei ole hakattu kiveen. Saros antoi tehtävää ajatellen vahvat näytöt harjoitusotteluissa.
Ilves - Mikke Levo
18-vuotias Mikke Levo rysäytti itsensä liigaotsikoihin pudottamalla hanskat Tapparan Ville Niemisen kanssa. Matsi satojen pelien NHL-kokemusta vastaan oli epäreilu, mutta puolustaja otti pisteet pelkästä uskalluksesta.
Levon lahjat keskittyvät modernisti kiekolliseen peliin. Tunteet edellä pelaava puolustaja on käynyt läpi junnumaajoukkueturnaukset 16-vuotiaista alkaen. Viime kauden Nuorten SM-liigasta jäi käteen 44 pelattua ottelua tehoin 2+15. Kuppi menee nurin takuuvarmasti myös ensimmäisissä liigapeleissä - jäähyminuutteja Levo napsi viime kaudella yhdeksänkymmentä.
Ilveksellä on Greg Coburnin lähdettyä ja loukkaantuneiden konkarien vuoksi pienehkö puolustajakriisi, mikä avannee Levolle näyttöpaikan heti. Pakin on parannettava perustyöskentelyä ja vähennettävä turhaa rikkomista, mutta siihen on edellytykset. Hyvästä harjoituspelijaksosta kehui jo Tuomas Tuokkolakin.
Jokerit - Teuvo Teräväinen
Kolmannen liigakautensa aloittavaa, liigakauden kynnyksellä 19 vuotta täyttävää Teuvo Teräväistä ei liigatasolla voida enää lupaukseksi kutsua. Hän tulee todennäköisesti ottamaan paikkansa Jokerien ykkösketjun keskeltä. Hyvin menneiden European Trophy -otteluiden myötä Teräväisellä on edellytykset taistella jopa liigan pistepörssin voitosta.
Teräväisen henkilökohtainen tavoite lienee puolittain tulevaisuudessa: menestyksekäs viimeinen liigakausi ennen lähtöä NHL:ään ja nousu A-maajoukkueeseen. Hän on erittäin tärkeä pelaaja niin Jokereille kuin Nuorille Leijonillekin, ja ainoa kysymysmerkki lieneekin ylisuuressa kuormituksessa.
JYP - Markus Nenonen
Jämsänkoskelainen Markus Nenonen nousi viime kaudella JYPin kokoonpanoon kesken kauden kuin puskista. Kiekkoyleisön tietoisuuteen 20-vuotias nuorukainen murtautui huikealla rannelaukauksellaan, jolla hän sai aikaiseksi seitsemän maalia viime kevään 28 ottelussa.
Raamikkaalle (187/95) Nenoselle on helppo povata pitkää ja hedelmällistä uraa jääkiekon parissa, jos kehitys jatkuu samanlaisena. Nenonen osaa lukea peliä erinomaisesti ja saa aikaan useita syötönkatkoja ja vaarallisia maalipaikkoja. Nuori kultaranne on myös hyvin ulottuva ja suojaa kiekkoa erinomaisesti, minkä ansiosta hän on myös vahva laitaväännöissä ja käyttökelpoinen maalinedustalla.
Jokilaakson Lätkä-Susien kasvatti on vielä nuori ja kokemattomuus näkyy ajoittain omalla puolustusalueella kovalla kädellä, esimerkiksi oman miehen kadottamisessa. Lisäksi Nenosta vaivaa yleinen ongelma isokokoisten pelaajien keskuudessa: jalat ovat melko verkkaiset ja vaihtojen venyessä liike puuroutuu. Hurjan potentiaalin pelaajalla on kuitenkin vielä aikaa petrata heikkouksiaan.
Nenonen on ollut tähän mennessä alempien ketjujen rikkovassa roolissa, jossa hänen vahvuutensa eivät ole päässeet täysiin oikeuksiin. Kesän harjoitusotteluissa hän on myös päässyt kokeilemaan ylemmissä ketjuissa isommalla vastuulla ja suoriutunut roolissaan kiitettävästi. Nenosen pelityylille olisi myös oleellista saada vastuuta ylivoimalla, jotta vahvuudet pääsisivät paremmin esiin. "Nessua" voidaankin nimittää JYP-ryhmän mustaksi hevoseksi.
KalPa - Kasperi Kapanen
Kuopiossa katseet kohdistuvat Kapaseen. Tällä kertaa valokeilassa on kuitenkin suurlupaus Kasperi Kapanen. Sami Kapasen poika murtautui jo viime keväänä KalPan vakiokokoonpanoon.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan Kasperin piti pelata viime kausi A-nuorissa ja liigadebyytin piti tapahtua vasta alkavalla kaudella. Nuorukaisen lupaavat otteet ja toisaalta KalPan surkea hyökkäyspelaaminen muuttivat kuitenkin suunnitelmaa.
Kapasen mukaantulo liigakaukaloihin oli vakuuttava. Taitava ja nopea hyökkääjä viimeisteli 13 ottelussa neljä liigamaalia. Tulevalla kaudella nuorimmalla Kapasella on harteillaan jo iso rooli kuopiolaisten hyökkäyksessä. KalPan pienennettyä pelaajabudjettiaan Kapanen saa näyttöpaikan ykkös- tai kakkosketjusta. Harjoituspeleissä nuorukainen on ollut kuopiolaisten parhaimmistoa.
Pelityyliltään Kasperi muistuttaa isäänsä. Suurin vahvuus on nopeus ja hyvä laukaus. Pelaajana Kasperi on käsiltään isäänsä taitavampi, mutta samalla huomattavasti yksipuolisempi.
Pelitaidoista Kapasen läpimurto ei jää kiinni. Mutta saako nuori mies liian paljon, liian aikaisin? 17-vuotiaan ei pitäisi olla joukkueensa ykköskasvo.
Kärpät - Ville Pokka
Jo pari kautta Kärppien vakiokokoonpanoon kuuluneella 19-vuotiaalla Ville Pokalla on eväät nousta tällä kaudella liigan puolustajaeliitin tuntumaan. Harjoituskaudella pisteitä kertyi mukavasti, mutta virheitä tuli omassa päässä edelleen liikaa. Nuorten maajoukkueen avainpakille on luvassa suuri rooli, sillä päävalmentaja Lauri Marjamäki vaikuttaa luottavan Pokkaan paljon.
Ottaakseen askeleen tai parikin urallaan eteenpäin, Pokan täytyy saada peliinsä ripaus terävyyttä ja röyhkeyttä. Hyökkäyssuuntaan homma toimii hyvin, mutta puolustajan leipätyössä - oman pään pelaamisessa - tulee olla entistä sähäkämpi ja kovempi.
Takana on varmasti hyvin harjoiteltu kesä, joten alkavalla kaudella puhdasta voimaa pitäisi olla entistä enemmän. Pieni riski kauden kannalta on pelikuorman kasvaminen liian suureksi, sillä sarjapelien lisäksi nuorten maajoukkuepelejä riittää.
Lukko - Aleksi Saarela
Teräväisen, Kapasen ja Artturi Lehkosen takaa on tulossa ensimmäinen raumalainen huippuhyökkääjä vuosiin, Aleksi Saarela. Saarela on yksi ikäluokkansa lahjakkaimmista pelaajista koko maailman mittakaavassa.
Saarela debytoi jo viime kaudella Äijänsuolla Tapparaa vastaan ja esittikin lupaavia otteita viimeistellen ensimmäisen liigamaalinsa toiseksi nuorimpana SM-liigassa antaen vielä syötön päälle.
Pistetilin aukeamisen lisäksi Saarelasta näki kaukalossa, että hän on ikäisekseen fyysisesti kaikkea muuta kuin raakile. Saarela paini ja väänsi kulmatilanteissa isojen miesten elkein. Lisäksi hänen vahvuuksiinsa voidaan lukea laukaus, joka on isänsä Pasi Saarelan kudin tapaan melkoinen hevosenpotku. Pelintekijän paikkakaan ei ole vieras. Tähän kun lisätään harjoitusotteluissa mainiosti toiminut yhteispeli kahden konkarin - Ville Vahalahden ja Aki Uusikartanon - kanssa, voidaan Saarelalta odottaa näyttävää esiintuloa jo tällä kaudella.
Pelicans - Janne Juvonen
Lahden Pelicansin suurimmaksi lupaukseksi voi povata kiihtelysvaaralaista Janne Juvosta. Nuori maalivahti torjui jo kaudella 2011-2012 SM-liigan finaalisarjassa paikaten Niko Hovista ja Joonas Kuuselaa kunnialla.
1994-syntyinen kassari on maalivahdiksi kooltaan pienehkö, mutta korvaa puutteitaan kylmäpäisellä esiintymisellä. Juvosta ei huimaa juuri missään tilanteessa. Nashvillen varaaman nuorukaisen pitää kuitenkin saada otteisiinsa tasaisuutta.
Juvonen joutuu odottamaan hetkeään Pelicansin ykkösmaalivahdin Jere Myllyniemen takana.
SaiPa - Samuli Piipponen
Urallaan kohtuuttoman paljon loukkaantumisista kärsinyt Samuli Piipponen on suurelle yleisölle vielä tuntematon nimi, vaikka nyt parikymppinen puolustaja kuuluikin nuorisomaajoukkueiden vakiokalustoon. Seuran A-nuorten ja Mestiksen Jukureiden kautta SaiPan edustusmiehistöön noussut Piipponen hakee tosissaan paikkaa lappeenrantalaisten puolustuksessa.
Isokokoisella, mutta siihen nähden hyvin liikkuvalla puolustajalla on kaikki ominaisuudet huipulle. Jatkuvat loukkaantumiset ovat ainakin tältä erää ohi ja Piipponen on luutinut syksyn harjoituspeleissä hyvin ottein.
Tappara - Atte Mäkinen
Atte Mäkinen on ominaisuuksiltaan jo erinomainen puolustaja: iso (191/94), vahva ja oikealta puolelta tulittava. Hän on toiminut nuorten maajoukkueissa kapteenina kahtena viime kautena.
18-vuotias Mäkinen kehittyy varmasti kotimaan pääsarjatasolla erinomaiseksi puolustavaksi puolustajaksi, mutta kiekolliset ominaisuudet laahaavat vielä tiettyjen odotusten alapuolella.
Onko erinomaisesta puolustajasta - sanan varsinaisessa merkityksessä - edes pakko tehdä kiekollista virtuoosia nuorella iällä?
Tapparan LeKi-yhteistyö antaa Mäkiselle mahdollisuuden täyteen kauteen miesten peleissä ja kovuutta otteisiin on mahdollista ammentaa yhä lisää esimerkiksi tarkkailemalla Markus Kankaanperää lähietäisyydeltä. Tuli Mäkisestä sitten pelaajatyypiltään mitä tahansa, nuorukaisen asenteen ollessa kohdallaan portit ovat auki mihin vain. Ensimmäisiä askeleita kohti läpimurtoa voidaan odottaa jo tällä kaudella.
TPS - Rasmus Kulmala
TPS-organisaation tämän hetken jalokiviä on Mikko Rantanen. Hän on kuitenkin vasta 17-vuotias ja varattavissa NHL:ään kahden vuoden päästä ja siksi hänen liigapelinsä jäänevät vielä vähiin. Niin käynee myös Rasmus Kulmalalle, jolle on kuitenkin ennustettava säännöllisempiä minuutteja turkulaisten edustuksen mukana.
Pieni, kevyt ja varaamaton 19-vuotias ikään kuin kuuluu kalustoon pelattuaan puolikkaan SM-liigakauden jo talvella 2011-2012. Viime kaudella häneltä jäi väliin vain kymmenkunta ottelua.
Kulmala ei ole Rantasen tasoinen lupaus - tässä tapauksessa jopa ikäluokkansa top 50 -materiaalia - mutta SM-liigaan mielenkiintoinen nuorukainen. Fyysinen tasoitus on merkittävä, mutta Kulmala kääntää sen edukseen hankkimalla vastapuolelle kelpo määrän jäähyjä. Pisteitä häneltä voi odottaa toistakymmentä kappaletta riippuen ottelumäärästä. Alempien ketjujen sentterilaituri viilettää kohti ammattilaisuraa, vaikka NHL jääkin nykymitoilla haaveeksi.
Ässät - Juho Lammikko
Juho Lammikko on todennäköisesti Ässien nuorisokaartin potentiaalisin pelaaja. Pelipaikka on pääosin vielä A-nuorten puolella, mutta 17-vuotias nuorukainen on esiintynyt sen verran pirteästi harjoituskaudella, että minuutteja voidaan odottaa myös liigajoukkueen mukana.
Lammikko on pysynyt harjoituskauden loppuun asti Ässien ringissä ja hän on saanut peliaikaa, vaikka osa häntä vanhemmista pelaajista on jo passitettu A-nuoriin. Pekka Virta on ollut ilmeisen tyytyväinen nuorukaisen otteisiin ja Lammikko lieneekin listan kärjessä, kun tarvitaan paikkaajia loukkaantuneille.
Ikä ja fysiikka ovat vielä esteenä suurempaan läpimurtoon. Vaikka pituutta onkin tarpeeksi ja pelitaidot riittävät liigajäille jo nyt, lienee liigapelien taso koko kauden mittakaavassa liikaa. Pelikokemusta ei ole tarpeeksi edes A-nuorista ja massaakin saisi olla roimasti lisää. Aihio erittäin vaaralliseksi voimahyökkääjäksi on kuitenkin olemassa.