Seattle Kraken teki seurahistoriansa ensimmäisessä pudotuspelisarjassa ison yllätyksen, kun hallitseva mestari Colorado Avalanche lähti kesälomille seitsemän ottelun taiston jälkeen. Loppujen lopuksi Krakenin tasaisuus ja materiaalin leveys vei voiton Avalanchesta.
Dallas Stars sen sijaan piti ennakkosuosikkina pintansa fyysisessä sarjassa Minnesota Wildia vastaan voitoin 4–2. Varsinkin sarjan kahdessa viimeisessä ottelussa Stars ei jättänyt epäselvyyttä paremmasta joukkueesta.
Runkosarjassa Starsin ja Krakenin kolmessa keskinäisessä ottelussa tähtipaidat olivat vahvempia voitoin 2–1. Huomionarvoista on se, että nämä kolme ottelua pelattiin 11 päivän sisällä maaliskuussa, joten joukkueilla on hyvä tuntuma toisistaan.
Maalivahtipeli
Starsin ykkösvahdille Jake Oettingerille osui Wildia vastaan kaksi heikompaa ottelua, mutta muuten hän oli runkosarjan tavoin erittäin vakuuttava. Starsin voittoon päättyneissä sarjan kolmessa viimeisessä ottelussa hän torjui lähes 97 prosentin varmuudella.
Ennen pudotuspelejä Krakenin ehkäpä suurin kysymysmerkki oli maalivahtipeli, mutta ykkösvahdin viitan itselleen takaisin napannut Philipp Grubauer loisti komeasti entistä seuraansa Avalanchea vastaan. Runkosarjaan nähden saksalainen nosti reilusti tasoaan ja pelasi parasta peliään sitten Avalanche-vuosien.
Jos Grubauerin kuuma vire jatkuu, tässä sarjassa nähdään kahden erinomaisen maalivahdin otatus. Oettingerin kohdalla ei tarvitse epäillä loistavien otteiden jatkumista, ja sen takia maalivahtipeli on Starsin puolelle kallellaan Grubauerin vireestä huolimatta. On selvää, että ilman vahvaa Grubaueria Krakenin mahdollisuudet toiseen yllätykseen ovat pienet.
Erikoistilanteet
Kraken onnistui hyydyttämään tehokkaasti Avalanchen supertähtiylivoiman, mikä oli hyvin ratkaiseva tekijä yllätyksen rakentumisessa. Yhteensä Krakenin alivoima antautui vain kahdesti. Grubauerin ohella esiin on nostettava ykkösalivoiman puolustajat Jamie Oleksiak ja Adam Larsson, jotka pitävät ovet kiinni parhaalta vetosektorilta.
Sen sijaan Krakenin ylivoima ei toiminut Avalanchea vastaan, kun prosentiksi jäi 14,3. Jo runkosarjassa ylivoima oli heikohkoa, ja nyt sen teho putosi entisestään. Etenkin Daniel Sprongilta ja Eeli Tolvaselta olisi saatava enemmän tulosta ylivoimapelissä.
Lähtökohtaisesti joukkueiden välillä on erittäin merkittävä ero ylivoimapelissä. Stars moukaroi Wildia 37,5 prosentin teholla, mikä oli iso parannus jo runkosarjassa erinomaisesti toimineeseen ylivoimaan.
Huomionarvoista on sekin, että Starsin ykkösylivoima vastasi kaikista joukkueen ylivoimamaaleista Wild-sarjassa. Krakenilla onkin iso haaste etenkin siinä, kuinka saada kuriin tulikuuma tutkapari Roope Hintz–Jason Robertson. Myös Starsin alivoima oli hyvin vahvaa Wildia vastaan, joten erikoistilanteissa se on kiistatta Krakenia vahvempi.
Voimasuhde tasaviisikoin
Tasaviisikoin olennaisin asia on se, kuinka hyvin Kraken onnistuu pitämään kurissa Starsin ykkösketjun Robertson–Hintz–Tyler Seguin, jonka maaliodottamasuhde Wildia vastaan tasaviisikoin oli yli 60 prosenttia. Varsinaista pimentäjäketjua Krakenilla ei tällä hetkellä ole.
Runkosarjatilastojen valossa Stars ja Kraken ovat tasaviisikoin maaliodottamien suhteessa varsin tasaväkisiä joukkueita, mutta vaarallisten maalipaikkojen suhteessa Stars on selvästi vahvempi. Ensimmäisellä kierroksella kumpikaan joukkue ei tilastojen valossa ollut erityisemmin vastustajaansa parempi.
Yksi merkittävä ero joukkueiden välillä on aloituksissa. Stars oli koko avauskierroksen parhaiten aloittava joukkue 56,3 prosentillaan, Kraken taas toiseksi huonoin 45 prosentin lukemalla.
Erityisen huomioitava asia Krakenin avauskierroksessa oli avausmaalin merkitys, sillä se teki sen jokaisessa seitsemässä ottelussa Avalanchea vastaan. Tämä alleviivaa sitä, että Kraken tulee otteluihin hyvin latautuneena ja aktiivisella otteella.
Materiaalin kärki ja leveys
Kumpikin joukkue kärsi ensimmäisellä kierroksella kirpaisevan menetyksen hyökkäyksessä, kun Starsin Joe Pavelski tuli jyrätyksi heti ensimmäisessä ottelussa ja Krakenin Jared McCann joutui pelikiellon poikineen Cale Makarin ylilyönnin kohteeksi.
Pavelski palaa hyvin todennäköisesti kokoonpanoon sarjan avausottelussa, mutta McCannin paluusta ei ole tietoa. Krakenille tämä on erittäin paha takaisku, sillä runkosarjassa McCann oli joukkueen tehokkain pelaaja ja selvästi paras maalintekijä.
Kraken ei ole kuitenkaan niin riippuvainen tähtipelaajista kuin NHL-seurat keskimäärin ovat. Joukkueen suurin vahvuus on nimenomaan sen tasaisuus ja leveys. Tämä näkyy etenkin sen hyökkäysketjuissa, jotka ovat hyvin tasavahvoja ja joiden peliaika jakautuu varsin tasaisesti.
Materiaalin leveys mahdollisti tähtiinsä liian vahvasti nojanneen Avalanchen nujertamisen, mutta Starsilla leveyttä on huomattavasti tämän kevään Avalanchea enemmän. Kun Starsin kärkiosastokin on käytännössä samaa kaliiberia kuin Avalanchella, Krakenin haaste on huomattavasti suurempi.
Lopputulosarvio
Kraken näytti Avalanchelle, kuinka neljä toimivaa sylinteriä on lopulta parempi keino menestyä kuin tulosvastuun kasautuminen yhden tai kahden ketjun harteille. Se riitti tällä kertaa sarjavoittoon, mutta Starsia on tällä tavoin vaikeampi kukistaa.
Starsilla on vahvempi tuki kuumille tähdilleen kuin Avalanchella, joten myös Krakenin on löydettävä lisävaihde tuloksentekoon. Helppoa sarjaa Starsille ei kuitenkaan ole tiedossa, sillä Kraken on osoittanut sitkeyttä ja erinomaista uhrautuvuutta.
Kovan vireen löytänyt Stars jatkaa konferenssifinaaleihin voitoin 4–1.
Tilastot pelistä tasaviisikoin: Natural Stat Trick