1. Jukurien joukkueesta ei löydy yhtään yli kymmenen maalin miestä.
Jukureiden hyökkäys on tuomittu kapeaksi osaamiseltaan, eikä joukkueesta löydy yhtä taitavia kärkipelaajia kuin muista joukkueista. Ei voi kuitenkaan sanoa, etteikö Jukureista löytyisi potentiaalisia yli kymmenen maalin miehiä. Onhan esimerkiksi enemmän peliä tekevät hyökkääjät Turo Asplund ja Jesper Piitulainen rikkoneet kyseisen rajan liigaurallaan.
Kenties parhainta liigakiekkoaan viime keväänä Sportissa pelanneet hyökkääjät Henrik Koivisto ja Teemu Tallberg voivat kyseisen rajan rikkoa. Pomminvarmoja onnistujia Jukureilta ei kuitenkaan löydy, joten maalinteon tehokkuus on suuri kysymysmerkki.
2. Risto Dufvan pelitapa ja tyyli sopivat kuitenkin paremmin Mikkeliin kuin Raumalle.
On selvää, että Dufvan pelitapa sopii hyvin nousijajoukkueelle. Jo harjoituskausi on osoittanut, että joukkue on pysynyt monta kertaa hyvin tuloksessa kiinni Dufvan tyylin mukaisesti, mikä totta kai antaa Jukureille suuremman todennäköisyyden itse ottelun voittoon.
Erittäin mielenkiintoista on kuitenkin se, miten Ville Nieminen ja Juuso Hahl läsnaolo vaikuttavat Jukureiden pelitapaan.
Dufvan ja kumppaneiden on löydettävä lääkkeet etenkin ylivoimapelaamiseen. Vaikka toki eletäänkin vasta harjoituskautta, on ylivoimapelissä ja tehokkuudessa paljon parantamisen varaa.
3. Jukurit tarvitsee Sami Rajaniemen onnistumisia menestyäkseen.
Viime kaudella KooKoo osoitti yhdessä Juha Järvenpään ja Frederic Cloutierin kanssa, että liiganousijan yksi tärkeimmistä valttikorteista on onnistuva maalivahti.
Nyt Jukureiden Sami Rajaniemi joutuukin kovan paikan eteen, sillä hän joutunee venymään moniin paraatipelastuksiin, mikäli Jukurit haluaa kamppailla tosissaan ottelun voittamisesta. Aika näyttää, pystyykö nuori maalivahti samanlaisiin urotekoihin kuin viime keväänä Kärppien maalinsuulla.
