Tyynenmeren divisioonan voittajaksi on vain yksi realistinen vaihtoehto eli avauskaudestaan lähtien länsirannikolla tahtipuikkoa heiluttanut Vegas Golden Knights. Vain Edmonton Oilersilla on periaatteessa mahdollisuus haastaa Golden Knightsia, mutta tämäkin ajattelu nojaa liian paljon seuran kahden supertähden Connor McDavidin ja Leon Draisaitlin onnistumisen varaan.
Divisioonan verrattain heikko taso aiheuttaa sen, että hyvin mahdollisesti vain kolme joukkuetta etenee pudotuspeleihin. Tässä tapauksessa on kuitenkin ainekset tiukalle taistolle, kun divisioonan keskikastista löytyy paljon tasavahvoja joukkueita. Calgary Flamesin ja Vancouver Canucksin pitäisi nimilistojen puolesta tavoitella pudotuspelipaikkaa, mutta kummankin heikko viime kausi aiheuttaa kysymysmerkkejä.
Calgary Flames – Sutterin viimeinen rodeo
Keväällä pudotuspeleistä rannalle jäänyt Calgary Flames lähtee uuteen kauteen uudistuneena, mutta myös menestyspaineiden kanssa. Jo pidemmän aikaa kasassa ollut ydinrunko ei ole onnistunut lunastamaan odotuksia, joten joukkueen nimekkäimmillä pelaajilla on käsillä viimeiset ajat osoittaa arvonsa.
GM Brad Treliving teki kesän aikana täsmähankintoja, joista mielenkiintoisin on kahden viime kauden päätteeksi Stanley Cupia juhlinut hyökkääjä Blake Coleman. Kirpaisevin menetys nähtiin Seattle Krakenin laajennusvaraustilaisuudessa, kun tulokasjoukkue nappasi Flamesin pitkäaikaisen kapteenin ja ykköspuolustajan Mark Giordanon.
Maalivahtiosastolla Flames teki hienoisen muutoksen, kun uudeksi kakkosvahdiksi hankittiin Boston Bruinsista nuori Dan Vladar. Flamesin ehdoton ykkösvalinta illasta toiseen on kuitenkin Jacob Markström, jonka avauskausi Calgaryssä oli lievä pettymys. Nyt ruotsalaisen odotetaan palaavan sille tasolle, jolla hän parhaimmillaan torjui Vancouver Canucksissa.
Puolustuksen uudet hankinnat Nikita Zadorov ja Erik Gudbranson tuovat joukkueen takalinjoille ennen kaikkea runsaasti lisää fyysisyyttä. Suomalaisittain katseet kääntyvät Juuso Välimäkeen, jonka on nyt aika nousta seuraavalle tasolle ja ottaa enemmän vastuuta.
Giordanon roolin tärkeimpänä puolustajana ottaa harteilleen Noah Hanifin. Myös kiekollisen kärkipuolustajan Rasmus Anderssonin ja alivoiman erikoismiehen Christopher Tanevin roolit korostuvat.
Hyökkäyksen vakiokaarti Johnny Gaudreau, Matthew Tkachuk ja Sean Monahan jatkaa ydinrunkona, vaikka eritoten Monahanin kohdalla siirtohuhuja on riittänyt. Tämä kausi lienee Monahanille ja Gaudreaulle viimeinen tilaisuus osoittaa, että Flames voi heidän johdollaan nousta haastamaan suursuosikit. Joukkueen tärkeimmäksi pelaajaksi nousseelle Tkachukille pitäisi puolestaan sorvata pitkä jatkosopimus lähitulevaisuudessa.
Tähtikolmikon takaa esiin nousevat monivuotinen luottosentteri Mikael Backlund, pistenikkari Elias Lindholm sekä vahvasti kehittynyt Andrew Mangiapane, jolta voi odottaa läpimurtokautta. Mangiapanen ohella nuori nouseva nimi Flamesin hyökkäyksessä on Dillon Dubé. Kärkihankinta Coleman saa myös merkittävän roolin. Tuplamestarilta odotetaan merkittävää panosta Giordanon jättämää johtajuusvajetta paikatessa.
Päävalmentajana jatkaa kesken viime kauden paluun seuraan tehnyt Darryl Sutter. Rajuakin kritiikkiä keränneellä vanhan liiton valmentajalla on käsissään melko pitkälti hänen näköisensä fyysinen ja isokokoinen joukkue, joka pelaa puolustusvoittoisesti. 63-vuotiaan Sutterin sopimus kattaa vielä seuraavankin kauden, mutta käynnissä ovat jo melko varmasti valmennusuran viimeiset kilometrit.
Viime vuosien pettymyksistä huolimatta Flamesin joukkue on rakennettu menestymään, joten Sutterin odotetaan luotsaavan joukkue vähintään pudotuspeleihin. Pelaajamateriaalin pitäisi riittää pudotuspelitaistoon, joten isoimmat kysymykset liittyvät Sutterin pelitavan toimivuuteen nyky-NHL:ssä ja tähtipelaajien suoritustasoon.
Flames pelaa Tyynenmeren divisioonassa sijoista 3–5.
Edmonton Oilers – supertähdet kantavat, mutta pilaavatko maalivahdit menestysodotukset?
Pudotuspeleissä Winnipeg Jetsin jyrän alle jäänyt Oilers lähtee tulevaan kauteen uudistuneena. GM Ken Holland oli kesän aikana aktiivinen ja vahvisti joukkuetta useilla hankinnoilla, joiden toivotaan auttavan Oilersia ottamaan seuraavan askeleen kohti Stanley Cupia.
Holland hankki Chicagosta kokeneen Duncan Keithin vaihdossa Caleb Jonesiin. Oilersissa Keithin toivotaan löytävän aiempien vuosien korkean tasonsa parin vaikeamman kauden jälkeen. Urallaan lähes kaiken voittanut Keith on myös erinomainen isähahmo joukkueen nuorille puolustajille.
Holland vahvisti myös joukkueen hyökkäyskalustoa, kun Zach Hyman laittoi nimensä seitsemän vuoden pituiseen sopimukseen. Hän tuo joukkueeseen aimo annoksen kovuutta ja luotettavuutta. Hyman osoitti Torontossa pystyvänsä tekemään tulosta supertähtien rinnalla. Carolinasta hankittu Warren Foegele tuo lisää fyysisyyttä alempiin ketjuihin.
Vapaiden agenttien markkinoilta haaviin tarttui Cody Ceci, joka pelasi kohtuullisen hyvän kauden Pittsburgh Penguinsin riveissä. Holland onnistui myös pitämään viime kaudella liigan puolustajien pistepörssin voittaneen Tyson Barrien monivuotisella jatkosopimuksella. Puolustuksessa pahoja menetyksiä olivat Foegeleen vaihdettu Ethan Bear sekä Seattle Krakeniin suunnannut Adam Larsson.
Ainoastaan maalivahtiosasto jäi ennalleen, ja se tuo paljon kysymysmerkkejä. Lähes 40-vuotiaan Mike Smithin olisi pystyttävä säilyttämään viime kauden tasonsa tai muuten runkosarjasta voi tulla Oilersin kannalta vaikea. Kakkosvahdiksi pudonneen Mikko Koskisen taso on ollut laskussa, ja suomalaista on huhuttu kauppatavaraksi. Tärkeimmän pelipaikan epävarmuus voi pakottaa Hollandin reagoimaan, jos Smith ja Koskinen eivät pysty torjumaan luotettavalla tasolla.
Puolustuksessa suurin vastuu lepää Darnell Nursen harteilla. Hurjan jatkosopimuksen tehnyt kanadalainen murtautui viime kaudella NHL-puolustajien eliittiin. Seuran suurimpiin tulevaisuuden lupauksiin kuuluvan Evan Bouchardin odotetaan tällä kaudella ottavan isompaa roolia ja myös parin vuoden takainen kärkivaraus Philip Broberg saanee näyttää osaamistaan.
Supertähdet McDavid ja Draisaitl ovat tuttuun tapaan joukkueen syömähampaat, jotka pystyvät käytännössä yksinään kääntämään otteluita Oilersin voitoiksi, eikä unohtaa sovi jatkosopimuksen tehnyttä Ryan Nugent-Hopkinsia. Oilersin hyökkäyskalustossa on kesän hankintojen myötä enemmän syvyyttä kuin aiemmin. Nuoret Kailer Yamamoto, Ryan McLeod ja Jesse Puljujärvi pyrkivät murtautumaan eliittipelaajiksi NHL-tasolla.
Kokenut päävalmentaja Dave Tippett aloittaa kolmannen kautensa Oilersin peräsimessä, ja kesän muutosten myötä seuralta pitää odottaa menestystä viime kausien alisuorittamisen sijasta. Divisioonansa heikohkon tason ansiosta Oilersin pitäisi olla tiukasti kiinni pudotuspelipaikassa.
Oilers pelaa Tyynenmeren divisioonassa sijoista 2–3.
Vancouver Canucks – kylmän suihkun kautta pudotuspelitaistoon
Canucks jäi viime kaudella pudotuspelien ulkopuolelle ja joukkueen peliesitykset olivat aneemisia. Seura pääsi eroon Jay Beaglen, Antoine Rousselin ja Loui Erikssonin kammottavista sopimuksista, mutta joutui ottamaan vielä karmeamman Oliver Ekman-Larssonin jättisopimuksen vaivoikseen. Osittain tämän myötä myös Nate Schmidtista oli luovuttava.
Menetetty lupaus Jake Virtanen laitettiin ensin virkavapaalle seksirikosepäilyjen vuoksi, ja myöhemmin sopimus ostettiin ulos. Myös maalivahti Braden Holtby osoittautui virhehankinnaksi, ja hänenkin sopimuksensa ostettiin ulos.
Uuteen kauteen lähdettäessä isoin asia on ykköspuolustaja Quinn Hughesin ja ykkössentteri Elias Petterssonin kauden kynnyksellä syntyneet jatkosopimukset. Maalitykki Brock Boeserin sopimus päättyy tähän kauteen, ja kärkihyökkääjät Bo Horvat sekä J.T. Miller ovat kahden kauden kuluttua rajoittamattomia vapaita agentteja − Canucksin on siis löydettävä menestysvaihde lähivuosina, kun nykyinen runko on vielä käytettävissä.
Hughes ja Pettersson ovat elintärkeitä Canucksin menestymisen kannalta. Erityisesti puolustus on Hughesia lukuun ottamatta tuuliajolla: Ekman-Larssonin rooli pitää saada pienemmäksi kuin Arizonassa, eivätkä Travis Hamonic, Luke Schenn, Tucker Poolman tai Tyler Myers vakuuta oikealla puolella. Olli Juolevi on koronataudin jäljiltä vielä keskenkuntoinen ja Jack Rathbonen NHL-kokemus on suomalaistakin ohuempi. Alexander Edlerin lähtö kirpaisee, vaikka konkarin taso laskikin viime vuosina.
Hyökkäyksessä Boeser, Horvat ja Miller jatkavat Petterssonin rinnalla isossa roolissa. Painolastisopimuksista vapautuminen mahdollisti vahvistumisen Conor Garlandilla ja Jason Dickinsonilla. Varsinkin pitkään sopimukseen kiinnitetyllä Garlandilla on potentiaalia nostaa aiempaa tasoaan, kun rinnalla on parempia ruokkijoita kuin Coyotesissa. Leveämpi materiaali helpottanee myös Petterssonin rankaksi käynyttä vastuuta.
Nils Höglander tuli viime kaudella ryminällä kärkiketjuihin ja vastaavaa odotetaan tällä kaudella Vasili Podkolzinilta. Nuori hyökkäys saattaa kaivata kauden aikana kokenutta vahvistusta, jollainen Tyler Toffoli oli toissa kaudella. Pistenikkari Miller, Tanner Pearson sekä alempien ketjujen työmyyrä Brandon Sutter ovat ainoat kokeneet hyökkääjät.
Maalinsuulla Canucks luottaa nuoreen Thatcher Demkoon, joka on 25-vuotiaana ehtinyt pelata vasta 72 runkosarjapeliä ja neljä pudotuspeliottelua. Taustatueksi tuli kuitenkin kokenut Jaroslav Halák, joka on parannus Holtbyyn nähden.
Canucks luottaa päävalmentajana Travis Greeniin, jolla on organisaatiossa takana jo pitkä taival: hän on valmentanut Canucksia neljä kautta. Ihmisläheisenä valmentajana tunnetun Greenin täytyy saada pelaajistonsa parantamaan otteita viime kaudesta. Monilla yksilöillä ja erityisesti joukkueella kollektiivisesti on rahkeita nähtyä paljon parempaan.
Canucks on nuori ja nouseva joukkue, jota auttaa vahvan hyökkäyksen lisäksi myös heikko divisioona: tulokasjoukkue Seattle Kraken ja viime kausina sukeltaneet Anaheim Ducks, Los Angeles Kings sekä San Jose Sharks ovat realistisesti ohitettavissa, joten tavoitteena on oltava pudotuspeleihin pääsy.
Canucks pelaa Tyynenmeren divisioonassa sijoista 3–5.
Vegas Golden Knights – kestomenestyjä ei halua enää pettyä
Vakuuttavasti NHL-taipaleensa aloittanut Golden Knights esiintyi viime kaudella jälleen vakuuttavasti viimeisiä pelejä lukuun ottamatta. Peter DeBoerin valmentama ryhmä raivasi tiensä pudotuspelien kolmannelle kierrokselle, mutta Montréal Canadiens yllätti selvän ennakkosuosikin Stanley Cup -finaalien kynnyksellä. Vakuuttavista runkosarjoista huolimatta viime vuosien pudotuspelit ovat jättäneet Nevadassa happaman maun suuhun.
Vezina Trophyn NHL:n parhaana maalivahtina voittanut Marc-André Fleury kaupattiin kohun saattelemana käytännössä ilmaiseksi Chicago Blackhawksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että Golden Knights haluaa panostaa maalinsuulla ruotsalaiseen Robin Lehneriin. Maalivahtien tasaisen peluuttamisen periaate heitettiin romukoppaan, kun Lehnerin selväksi kakkosvahdiksi hankittiin vapailta markkinoilta Laurent Brossoit.
Puolustuskalusto jatkaa käytännössä samalla miehistöllä, sillä ainut poistuja oli kokenut Nick Holden. Alex Pietrangelon ja Shea Theodoren johtama pakisto pärjää vertailussa mille tahansa joukkueelle. Toisen täyden kautensa Golden Knightsissa aloittava Alec Martinez solmi kesällä jatkosopimuksen. Nuorien Zach Whitecloudin, Nicolas Haguen ja Dylan Coghlanin odotetaan nappaavan isompaa roolia.
Hyökkäyskalustossa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Joukkueen kapteeni Mark Stone on edelleen ryhmänsä paras pelaaja ja sarjan parhaimpia laitahyökkääjiä, vaikka hän hyytyikin pahasti pudotuspeleissä. Hyökkäyksen syvyydestä kertoo hyvin se, että peräti seitsemän hyökkääjää oli viime kaudella yli 20 maalin tahdissa, mikäli kausi olisi ollut täysimittainen.
Tulivoimaa riittää siis hurjasti, ja Golden Knightsilla on rakentaa useampi vaarallinen tulosketju. Kokenut Max Pacioretty pystyy yhä lähentelemään 40 maalin rajaa runkosarjassa, ja alusta asti seurassa mukana olleet William Karlsson, Jonathan Marchessault ja Reilly Smith pelaavat korkealla tasolla tehtaan takuulla. Ikävä takaisku hyökkäykseen on Alex Tuchin pitkään jatkuva sairausloma.
Kesäkauden mielenkiintoisin hankinta oli vuoden 2017 kakkosvaraus Nolan Patrick, jota vastaan Golden Knights luopui samana vuonna kuudentena varatusta Cody Glassista. Hurjasta epäonnesta kärsineen Patrickin roolista kukaan ei osaa vielä sanoa mitään, mutta mitä todennäköisimmin hänet nähdään alemmissa ketjuissa.
Toinen maininnan arvoinen uusi nimi on Ottawa Senatorsista hankittu Jevgeni Dadonov. 32-vuotias venäläinen pelasi viime kaudella alavireisesti, mutta parhaalla NHL-kaudellaan hän on yltänyt 70 tehopisteeseen. Monipuolinen Dadonov saa todennäköisesti roolin kärkiketjuissa, joten pistetahti kohenee lähes varmasti.
Golden Knights on tälläkin kaudella yksi NHL:n parhaista joukkueista. Pitkän runkosarjan urakkaa helpottaa kultalautasella tarjolla oleva Tyynenmeren divisioonan voitto. Läntisessä konferenssissa selvin haastaja on Colorado Avalanche, ja näistä kahdesta suursuosikista jompikumpi etenee todennäköisesti Stanley Cup -finaaleihin.
Golden Knights voittaa suurella todennäköisyydellä Tyynenmeren divisioonan.