Vielä muutamia vuosia sitten kaikki Kalifornian kolme NHL-joukkuetta kuuluivat tukevasti jopa mestariehdokkaiden joukkoon, mutta niin Sharks, Ducks kuin Kingskin valahtivat lähes käsi kädessä liigan pohjamutiin. Nyt kyseiset joukkueet ovat kaukana suosikkiasemasta, tosin Kingsin tunnelin päässä näkyy jo valoa nuorten lupausten sisäänajon ja kesän vahvistusten ansiosta.
Tasoltaan varsin kehnon divisioonan tämän kauden mielenkiintoisin asia on varmasti uunituoreen NHL-organisaation Seattle Krakenin debyyttikausi. Joukkueen runko rakentui heinäkuisessa laajennusvaraustilaisuudessa, ja jalkeilla on mielenkiintoinen ja arvaamaton ryhmä.
Anaheim Ducks – ankanpojat armottomassa oppikoulussa
Anaheim Ducksin viime kaudesta ei paljoa jäänyt kirjoihin ja kansiin, ellei sellaiseksi lasketa NHL-historian heikointa ylivoimaa, joka oli ainoastaan 8,9-prosenttista. Maaleja Ducks teki vähiten ja pisteissä taakse jäi vain Buffalo Sabres. Ducks jäikin kolmatta kertaa putkeen pudotuspelien ulkopuolelle.
Jo vuodesta 2008 lähtien GM:nä toiminut Bob Murray on ilmoittanut joukkueen olevan uudelleenrakennusvaiheessa. Kesän siirtomarkkinoilta seura ei hakenut ainuttakaan vahvistusta. Seuralegenda Ryan Getzlaf halusi vielä jatkaa Ducksissa, joten kapteenille sorvattiin vuoden mittainen jatko. Lähtijöitä olivat uransa lopettaneet maalivahti Ryan Miller ja hyökkääjä David Backes, Krakenin poimima puolustaja Haydn Fleury sekä hyökkääjä Danton Heinen.
Pari vuotta sitten yhdeksäntenä varattu huipputaitava keskushyökkääjä Trevor Zegras on etukäteen yksi suosikeista kauden parhaan tulokkaan kisassa. Luvassa on isoa roolia varsinkin ylivoimalla. Viime kauden tehokkain Ducks-pelaaja, vasta 22-vuotias Maxime Comtois sekä hieman kokeneempi Troy Terry todennäköisesti pelaavat Zegrasin laidoilla. Nuorista hyökkääjistä myös Isac Lundeström, Sam Steel ja Max Jones ovat jo NHL-tason pelaajia, mutta he eivät ole yltäneet aivan odotusten tasolle.
Kokeneet Getzlaf, Adam Henrique, Rickard Rakell ja Jakob Silfverberg ovat Ducksissa oikeastaan vain alentamassa arvoaan, eikä heidän avullaan ankkalaumaa enää saada nousuun. He ovat mitä varmimmin kaupan kevään siirtotakarajan lähestyessä.
Puolustaja Jamie Drysdalen toivotaan ottavan edistysaskeleita viime kaudesta, jolloin hän teki NHL-debyyttinsä. Hänen pitäisi myös piristää umpisurkeaa ylivoimaa. Hampus Lindholmin viime kausi meni pilalle rannevamman takia, mutta hänen kehityksensä on muutenkin jäänyt junnaamaan paikoilleen. Hänen, kuten myös Josh Mansonin, sopimukset päättyvät tähän kauteen eikä kummankaan jatko ole varmaa. Puolustuksen täydentävät Cam Fowler, Kevin Shattenkirk ja Jacob Larsson.
Maalivahti John Gibsonin pelikuormitus on ollut viime vuosina kova ja torjuntaprosentit ovat olleet laskusuunnassa, vaikka kyseessä onkin yksi NHL:n parhaista torjujista. Ilveksestä tuttu nuori tšekkiläinen Lukáš Dostál kärkkyy aidosti Anthony Stolarzin paikkaa joukkueen kakkosvahtina.
Nykyinen päävalmentaja Dallas Eakins aloittaa kolmannen ja sopimuksensa viimeisen kauden. Eakins saa mitä ilmeisimmin etsiä uuden osoitteen viimeistään tämän kauden päätteeksi. Pelaajien lisäksi farmin puolella San Diego Gullsissa näyttöjä antaa myös täksi kaudeksi hankittu valmentaja Joël Bouchard, joka on mahdollisesti tulevaisuuden Ducks-luotsi.
Ducksin tavoite ei ole menestyä tällä kaudella vaan hankkia hyviä varausvuoroja tulevaisuuteen ja antaa isompaa vastuuta nuorille lupauksille. Vaarana on, että nuoret joutuvat kantamaan liian isoa kuormaa liian aikaisin. Divisioona on NHL:n heikoin, mutta Ducksin kannattajien ei tarvitse vielä tälläkään kaudella varautua pudotuspeleihin.
Ducks pelaa Tyynenmeren divisioonassa sijoista 7–8.
Los Angeles Kings – kruununperillisten esiinmarssi
Los Angeles Kings romahti melko nopeasti NHL:n häntäpäähän kultaisten vuosiensa jälkeen, ja viimeiset vuodet ovat kuluneet uudelleenrakennuksen merkeissä. Nuoret pelaajat ovat saaneet jo kokemusta NHL-peleistä, minkä lisäksi Kings teki kovia hankintoja kesällä. Näin ollen kaukaloon odotetaan kilpailukykyisintä Kingsiä moneen vuoteen.
Kings onkin nostanut osakkeitaan tasaisen harmaassa divisioonassaan. Vastuunkantajat ovat samat kuin edellisvuosina, mutta varsinkin hyökkäyksessä on paljon potentiaalia. Lisäksi päävalmentaja Todd McLellan on kahden viime kauden aikana saanut prosessinsa lupaavaan vauhtiin.
Maalivahtikaksikosta mestaruuksien takuumies Jonathan Quick ei ole ollut parhaimmillaan enää aikoihin ja Cal Petersen on ryövännyt seuralegendan tontin aloittavana torjujana. Toisaalta Petersenkään ei lukeudu NHL:n huippuvahtien joukkoon, joten hikisiä iltapuhteita on varmasti luvassa tolppien välissä.
Mestaruusvuosien ydinrungosta Drew Doughty jatkaa yhä puolustuksen ykkösnimenä, vaikka miehen jättimäinen sopimus onkin muodostunut seuralle riippakiveksi. Nuori pakisto sai kesällä kokeneen vahvistuksen, kun Alexander Edler siirtyi Vancouver Canucksista etelän lämpöön.
Nuorista puolustajista Mikey Anderson ja Tobias Björnfot alkavat olla valmiita vakituiseen isoon rooliin. Suomalaisittain mielenkiintoinen tilanne on Olli Määtän kohdalla. Kaksinkertaisen mestarin NHL-ura on ollut alamäessä, ja Kingsissä hänellä on ollut vaikeuksia mahtua pelaavaan kokoonpanoon – onnistuuko siis sisukas suomalainen vielä kääntämään uransa nousuun?
Hyökkäyskalusto on kokenut näkyvimmät muutokset, vaikka kapteeni Anže Kopitar edelleen johdattaakin Kingsin laivaa. Slovenialaistähti sai tälle kaudelle kaivattua tukea keskikaistalle, kun Kings nappasi vapailta markkinoilta Montréal Canadiensissa kahden suunnan pelissä loistaneen Phillip Danault'n.
Toinen merkittävä vahvistus oli Nashville Predatorsista saapunut Viktor Arvidsson, joka ylsi muutama vuosi takaperin yli 60 pisteeseen peräkkäisillä kausilla. Muut kärkiketjuihin sijoitettavat nimet ovat Alex Iafallo ja Adrian Kempe, jotka molemmat voivat yltää yli 50 pisteeseen runkosarjassa.
Kingsin mahdollisuuksia heikentää hyökkäyksen melko heikko kärki, joten seuran monet nuoret lupaukset saanevat näyttää osaamistaan isolla vastuulla. Muun muassa Gabriel Vilardilta odotetaan tällä kaudella läpimurtoa ja viime vuoden kakkosvarauksen Quinton Byfieldin toivotaan ottavan paikkansa hyökkäyksestä mitä todennäköisimmin kolmosketjun keskeltä. Farmin puolella saumaansa odottavat muun muassa Alex Turcotte ja Arthur Kaliyev.
Aivan täysin nuorten haltuun Kings ei kuitenkaan ole siirtynyt, sillä ex-kapteeni Dustin Brown aloittaa jo peräti 18. kautensa joukkueessa. Kruunupaidassa yli 1 200 ottelua pelanneen veteraanin sopimus kuitenkin päättyy tähän kauteen.
Hyvässä nosteessa olevalla Kingsillä on mahdollisuus pärjätä tällä kaudella, mutta pudotuspelipaikka vaatisi nappionnistumista niin yksilö- kuin joukkuetasollakin. Pudotuspelipaikkaa tärkeämpää on nuorten kehittyminen, sillä seuran uudet menestysvuodet ovat vasta useamman vuoden päässä.
Kings pelaa Tyynenmeren divisioonassa sijoista 5−6.
San Jose Sharks – hait ilman teräviä hampaita
San Jose Sharks ei ole koskaan jäänyt kolmesti perättäin pudotuspelien ulkopuolelle, mutta nyt se on vääjäämätöntä. Keväällä 2019 Sharks oli vielä konferenssifinaalissa, mutta sen jälkeen hait eivät ole pelottaneet enää ketään. 18 vuotta GM:nä toiminut Doug Wilson ja kesken toissa kauden päävalmentajana aloittanut Bob Boughner ovat ajautuneet umpikujaan, josta olisi tehtävä u-käännös nopeasti.
Isoin ongelma juuri nyt on Evander Kane, jonka kallista sopimusta on jäljellä vielä neljä vuotta, eikä skandaaleissa rypevää ja raha-asiansa tyrinyttä hyökkääjää haluttaisi enää pukukoppiin. Kaukalossa hän olisi kuitenkin hyödyksi, sillä olihan hän tehokkain Sharks-pelaaja viime kaudella. Kauppaaminen toiseen joukkueeseen on hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Saagan jatkumisen ennustaminen on vaikeaa, mutta harjoitusleirille Kanea ei otettu mukaan.
Sharks päästi viime kaudella toiseksi eniten maaleja koko liigassa, ja se reagoi tähän antamalla lähtöpassit molemmille maalivahdeilleen. Martin Jonesin sopimus ostettiin ulos ja Josef Kořenář lähetettiin Arizona Coyotesiin, josta vaihdossa tuli Adin Hill. Konkari James Reimer hankittiin vapailta markkinoilta tuomaan kokemusta, mikäli kiekot eivät pysähdy Hillin suojuksiin. Silti tämän kaksikon uskoisi tuovan parannusta viime kauteen nähden.
Puolustuksessa on iso rakenteellinen ongelma, kun veteraanien raskaat sopimukset rasittavat vielä pitkään. Erik Karlsson ei ole loukkaantumisten takia ollut oma itsensä pariin kauteen, mutta nyt ruotsalainen vakuuttaa olevansa terve. Brent Burns vanhenee auttamatta, ja sopimusta on jäljellä vielä neljä kautta. Marc-Édouard Vlasic mahtuu hädin tuskin enää pelaavaan kokoonpanoon ja hänen kallis sopimuksensa loppuu vasta 2026. Peräti kolmannes Sharksin palkoista kuluu näihin kolmeen puolustajaan.
23-vuotiaat Mario Ferraro ja Nikolai Knižov pelaavat tulokassopimustensa viimeistä kautta. Varmoin ottein pelaavasta Ferrarosta toivotaan pakiston uutta tukipilaria. Vielä nuoremmista puolustajista pelipaikkaa NHL:stä tavoittelevat Artemi Knjazev ja Ryan Merkley.
Hyökkäykseen hankittiin kesällä Nick Bonino ja Andrew Cogliano, jotka pelaavat alemmissa ketjuissa. Joukkueen hyvästelivät Ryan Donato ja Marcus Sörensen – seuralegenda Patrick Marleau on ilman sopimusta. Hyökkäyksen vakiokalustona jatkavat Logan Couture, Timo Meier ja Kevin Labanc, joiden tehot ovat laskeneet parin viime vuoden aikana.
Ainut tasonsa säilyttänyt kärkihyökkääjä on Tomáš Hertl, mutta edellisistä poiketen hänen sopimuksensa päättyy tähän kauteen. Mikäli Hertl ei tee jatkosopimusta ennen siirtotakarajaa, hänet todennäköisesti kaupataan muualle.
Sharks uhrasi aiempina vuosina varausvuorojaan ja nuoria pelaajiaan pysyäkseen mestaruusjahdissa. Täten organisaatiolla ei ole juurikaan tulevaisuuden helmiä. Kesällä se pääsi kuitenkin varaamaan ruotsalainen huippulupauksen William Eklundin. Hänen kohdallaan odotukset ovat korkealla, mutta luultavasti hänen on vielä parempi kerätä kokemusta AHL:ssä tai SHL:ssä.
Sharks on sekavassa välitilassa. Tähtipuolustaja Karlsson ilmoitti viime kaudella, ettei halua joukkueen siirtyvän uudelleenrakennukseen. Totuus kuitenkin on, että nykyinen materiaali ei millään riitä eikä seuralla ole myöskään omissa nuorissa riittävää potentiaalia. Hailauma sukeltaa syvälle ja nousee pintaan vasta vuosien päästä.
Sharks pelaa Tyynenmeren divisioonassa sijoista 7–8.
Seattle Kraken – tulokkaan iskukyky on arvoitus
Tämän NHL-kauden odotetuin asia lienee Seattle Krakenin liittyminen sarjaan 32. joukkueena. Tulokasjoukkue joutuu heti mielenkiintoisten odotusten alle, sillä edellisen laajennusjoukkueen Vegas Golden Knightsin avauskausi meni täysin yli odotusten. Krakenilta on kuitenkin kohtuutonta odottaa samanlaista tuhkimotarinaa, mutta heti avauskaudella odotukset voi asettaa pudotuspeleihin.
GM Ron Francis pääsi valitsemaan joukkueen rungon heinäkuussa käydyssä laajennusvaraustilaisuudessa. Tärkeimpiä poimintoja olivat hyökkääjät Yanni Gourde, Jared McCann ja Jordan Eberle sekä puolustajat Mark Giordano, Adam Larsson ja Jamie Oleksiak. Lisäksi Francis teki useita hankintoja vapailta markkinoilta.
Näistä hankinnoista ehdottomasti tärkein oli maalivahti Philipp Grubauer, joka nousi Colorado Avalanchessa sarjan parhaimpien torjujien joukkoon. Saksalainen on lähtökohtaisesti Krakenin tärkein pelaaja, jonka harteille on kasattu paljon odotuksia. Maalivahtiosaston voi sanoa olevan Krakenin laadukkain osa-alue, sillä kakkosvahtina toimii Florida Panthersissa mainiosti esiintynyt Chris Driedger.
Krakenin puolustuksessa on paljon NHL-tasolla rutinoituneita pelaajia, mutta varsinaisia huippunimiä ei ole. Kovuutta puolustuksessa on kuitenkin riittävästi Larssonin, Oleksiakin ja Carson Soucyn ansiosta. Giordano on toki 38-vuotiaanakin varsinkin ylivoimalla profiilipelaaja, mutta muuten kiekollinen osaaminen on alakerrassa varsin keskinkertaista. Vince Dunnilta odotetaan selvää murtautumista kiekolliseksi avainpelaajaksi.
Hyökkäyksessä on paljon mielenkiintoisia nimiä, joilta voi odottaa parempaa tulosta vastuun kasvaessa. Stanley Cup -voittajat Gourde ja Jaden Schwartz lienevät tärkeimpiä hyökkääjiä päävalmentaja Dave Hakstolin palapelissä – Gourde tosin menettää kauden ensimmäiset viikot leikkauksesta toipuessaan. Viime kaudella osaamistaan väläytelleet Colin Blackwell ja Mason Appleton ovat potentiaalisia pelaajia murskaamaan aiemmat piste-ennätyksensä.
Myös Colorado Avalanchessa peli-ilon löytänyt Joonas Donskoi tulee olemaan tärkeässä roolissa, mutta kärkiketjuissa pelatessaan suomalaisen on pystyttävä aiempaa tasaisempaan tuloksentekoon. Työmoraalista Krakenin menestyksen ei pitäisi jäädä kiinni, sillä alempiin ketjuihin on laittaa muun muassa Brandon Tanevin ja Calle Järnkrokin kaltaisia vahvoja joukkuepelaajia.
NHL-päävalmentajaksi palaavan Hakstolin ympärillä on jonkin verran kysymysmerkkejä muun muassa siinä, millaisen pelitavan hän ajaa joukkueeseen ja kuinka yhtenäiseksi hän saa täysin uuden ryhmän. Philadelphia Flyersin päävalmentajana Hakstol epäonnistui muutamia vuosia sitten, mutta tällä kertaa hänen ei tarvitse hypätä untuvikkona NHL-joukkueen peräsimeen.
Krakenin mahdollisuuksia päästä heti avauskaudellaan pudotuspeleihin parantaa pelaaminen kivenkovista joukkueista vajaassa Tyynenmeren divisioonassa. Huipputason maalivahtikalusto ja järkevästi kasattu pelaajarunko mahdollistavat uskottavan kamppailun pääsystä divisioonan kolmen parhaan joukkoon. On myös hyvin mahdollista, että GM Francis kasvattaa seattlelaisyleisön hurmosta kauden aikana kovan luokan pelaajakaupoilla.
Kraken pelaa Tyynenmeren divisioonassa sijoista 4–5.