14, 15, 15. Siinä ovat SaiPan sijoitukset kolmelta edelliseltä kaudelta. Viime sesongilla joukkue oli menettänyt mahdollisuuden pudotuspeleihin jo hyvissä ajoin ennen joulutaukoa ja Ville Hämäläisen johtama joukkio ilahdutti kannattajiaan vain ajoittain osaamisellaan. Jotain oli siis tehtävä.
Kevään ja kesän aikana pistettiin tuulemaan. Ensin vaihtoon meni seuran omistuspohja ja sen jälkeen Hämäläinen vapautettiin tehtävistään. Hänen tilalleen nousee viime kaudella HC Banská Bystricaa valmentanut Raimo Helminen. "Raipe" tunnetaan pelaajalähtöisestä valmentamisestaan, joka osaa puristaa käytettävissä olevasta materiaalista irti enemmän kuin odotetaan.
Leijonalegenda Helminen tuo paitsi mediahuomiota, mutta ennen kaikkea rentoutta Kisapuistossa vuosikaudet vallinneeseen jumiutuneeseen ilmapiiriin. "Antaa poikien pelata" pitää ensi kaudella todellakin paikkansa, kun jokaisella pelaajalla on mahdollisuus pelata rohkeasti. Vetäytyvää ja puolustuspainotteista peliä ei SaiPalta enää nähdä.
Pelaajiston suurimmat muutokset ovat puolustuspäässä. Viime kauden pakistosta lähtijöitä on viisi, tilalle tulijoita kolme. Jatkajien joukossa ovat muun muassa Karri Aho, Santeri Airola sekä Ondřej Trejbal, jotka kaipaavat tukea rinnalleen mollivoittoisen viime kauden jälkeen. Kokemusta tuovat viime kaudelta myöskin tuttu Mikko Niemelä, ja 36-vuotiaana Suomeen palaava Mikko Kousa.
Puolustus luottaa ensi kaudella suuresti kahteen nimeen. Jo viime keväänä pelaamisellaan valoa synkkyyden keskelle tuonut Peetu Kiukas sekä Yhdysvaltain yliopistosarjasta saapuva Santeri Niinisaari ovat suuremmassa roolissa kuin osataan odottaakkaan.
Maalivahtipelaaminen nojaa ensi kaudella siihen, miten puolustus osaa tukea. Viime kaudella jo marraskuussa lähtenyt Jan Lukáš sekä hänen korvaajansa Henri Kiviaho korvataan vuoden 2019 nuorten maailmanmestari Filip Lindbergillä. Kari Piiroinen jatkaa keltamustassa paidassa myös ensi kaudella, ja hän tukee Lindbergiä loistavasti kakkosvahtina. Lindberg on tosin alkukauden sivussa, ja häntä paikkaa viime kaudella Pohjois-Amerikassa torjunut Oskari Salminen. Tämä sekoittaa pakkaa entisestään.
Joukkueen eittämättä suurin tähti tulee olemaan Seattle Krakenin organisaatiosta palaava Ville Petman. Vaikka hyökkääjän ura Pohjois-Amerikassa ei lähtenyt vielä liitoon, kaudella 2021–22 viimeistellyt tehot 15+24 kertovat osaltaan Petmanin tasosta kotimaan kaukaloissa. Merkiksi johtajuudesta 24-vuotias Petman nimettiin myös joukkueen kapteeniksi.
Hyökkäys tulee olemaan eteläkarjalaisten terävin keihäänkärki tulevalla kaudella, kun SaiPan väreihin vaihtavat myös Viktor Granholm, Oliver Kjær, Villen pikkuveli Mikko Petman sekä tuore Mestis-mestari Juuso Heikkilä.
Monen kiekkoseuraajan katseet kohdistuvat varmasti Granholmiin ja Kjæriin. Ensimmäinen heistä on pelannut aiemmin HockeyAllsvenskanissa ja ICEHL-sarjassa, toinen taas Tanskan liigassa. Vaikka tehoja onkin syntynyt, se ei ole tae menestyksestä Liigassa. Jos on, se kertonee toisaalta Liigan pelillisestä tasosta nykypäivänä.
Ensimmäisissä harjoitusotteluissa Granholm oli istutettuna Kjærin ja Janne Naukkarisen viereen, mutta tehot syntyivät lopulta lähinnä Petmanin, Otto Kivenmäen sekä Antti Kalaputaan muodostaman ykkösketjun toimesta.
Hyökkäyksestä löytyy kuitenkin tällä hetkellä selkeät paikat jokaiselle. Työmyyrinä ja illasta toiseen luotettavina pelaajina voidaan pitää muun muassa Kivenmäen ja Otto Hokkasen kaltaisia nimiä, joiden pääpiste ei ole pisteiden nakuttajina. Heidän arvokas panoksensa joukkueessa löytyy muualta. Granholm ja Kjær voivat kenties olla tulevalla kaudella tämän kaltaisia alempien ketjujen hyökkääjiä.
Joukkue voi parhaimmillaan taistella alemmista pudotuspelipaikoista, pahimmassa tapauksessa voidaan pysytellä kynsin hampain poissa karsinnoista.
Vaikka ensi kaudella tulisi lunta tupaan, niin jokainen lappeenrantalainen voi sanoa vilpittömästi, että virheistä on opittu ja parhaamme on yritetty. Uuden alun saanut SaiPa tarvitsee alkavalla kaudella kannattajiaan Kisapuistoon, illasta toiseen.
