Maanantaina Edmontonissa sarjansa aloittavat Oilers ja Los Angeles Kings kohtasivat runkosarjassa toisensa neljästi. Näistä Oilers nappasi kolme voittoa ja lähteekin odotusarvoltaan selvänä suosikkina sarjaan.
Tämä asetelma oli jo olemassa ennen kautta. Vaadittiin kuitenkin dramaattisia käänteitä sisältänyt kausi, kunnes joukkueet ovat taas voimasuhteiltaan entisessä asemassa. Kingsin ei pitänyt lähtökohtaisesti olla edes pudotuspelijoukkue, mutta se kampesi itsensä mukaan laadukkaan puolustamisen ja maalivahtipelin sekä aiempaa leveämmän hyökkäyksen kautta.
Oilers taas aloitti kauden loistavasti, mutta ehti jo ajautua kohti pudotuspeleistä putoamista. Valmentajanvaihdos kesken kauden herätti sen, kun Jay Woodcroftin tekemät muutokset pelitapaan paransivat joukkueen puolustusvalmiutta ja keskustan puolustamista. Oilers ei ole vieläkään erityisen hyvin puolustava joukkue, mutta aiempaa selvästi parempi se kevätpuolella oli. Joukkue myös voitti pelejä.
Maalivahtipeli
Molempien joukkueiden maalivahtipelissä koettiin melkoisia käänteitä kauden aikana. Positiivisiin niistä lukeutui Jonathan Quickin ylösnousu useamman heikon kauden jälkeen. Cal Petersenin piti kaapata tällä kaudella ykkösvahdin viitta itselleen, mutta kävi päinvastoin.
Quick torjui 60 minuuttia kohden 0,27 maalia yli odottaman eli yhdysvaltalaisen suoritustaso oli reilusti plussalla. Petersenillä ehkäistyjen maalien lukema painui lähes saman verran miinukselle (-0,21). Kings pääsee siis pudotuspeleihin uraansa elvyttänyt mestarivahti ykkösenä, valmiina voittamaan etenkin tiukkoja ja vähämaalisia otteluita.
Oilersin valinta on jälleen kerran avausmaalivahtina Mike Smith, jonka alle 30 otteluun jäänyt kausi oli positiivinen yllätys etenkin kevätkauden osalta. Puolustus hänen edessään paransi valmentajan vaihduttua, mutta myös maalivahdille koppi tarttui paremmin. Smith torjui 60 minuuttia kohden 0,26 maalia yli odottaman, aisapari Mikko Koskisen suoritustaso oli puolestaan hienoisesti negatiivinen: hän torjui 0,05 maalia alle odottaman.
Koko sarjan kannalta voisi pitää todennäköisenä, että jos maalivahtipeli kuukahtaa juuri nyt heikoksi, on ainoastaan Oilersilla riittävästi supertähtien tulivoimaa paikata sitä.
Erikoistilanteet
Oilersin kovin ase liigan kolmanneksi parhaiten onnistuneella ylivoimalla on kaksikon Leon Draisaitl−Connor McDavid yhteistyö. Saksalainen paukutti ylivoimalla peräti 24 maalia, mikä oli 14 toiseksi parhaiten onnistunutta tutkapariaan paremmin. Ylivoman muut keskeisimmät palaset ovat puolustaja Tyson Barrie ja Ryan Nugent-Hopkins.
Erikoistilanteissa selvä etu onkin Oilersilla, sillä Kingsin ylivoima oli vasta 27:nneksi parasta runkosarjassa ja sen alivoima oli sijalla 22. Tähän verrattuna Oilersin keskinkertainen 17. sijalla oleva alivoima ei suoraan vaikuta niin haavoittuvaiselta kuin kovempia ylivoimia vastaan voisi. Kingsin ylivoimapelaajista yksikään ei tehnyt runkosarjassa kuutta ylivoimamaalia enempää.
Jesse Puljujärven erinomainen kausi ei ole näkynyt merkittävänä ylivoimavastuuna tai lähinnä nostanut häntä ykkösylivoimaan. Siellä superkaksikon lisäksi Puljujärveä enemmän ovat viihtyneet hyökkääjistä Zach Hyman ja Evander Kane.
Voimasuhde tasaviisikoin
Joukkueiden pelaaminen tasakentällisin osoittaa niissä pieniä eroja. Keskialueella Oilers käyttää eniten 1-2-2-trapia, kun taas Kings käyttää NHL:ssä harvinaista 1-3-1:tä. Molempien maaliodottamasuhteet kuuluvat kauden päättyessä liigan parhaan kolmanneksen reunoille.
Kingsin kokonaisnumerot ovat maaliodottamissa hieman parempia, mutta tässä Oilersia rasittaa ennen valmentajanvaihdosta pelattu ajanjakso. Woodcroftin saapumisen jälkeen Oilersin alakerta alkoi päästää vähemmän tilanteita ja maalivahditkin vähemmän maaleja − siis odottama ja toteutuma paranivat.
Asetelma on jokseenkin selvä. Oilers pyrkii tekemään maaleja, Kings tasapainoisemmin myös estämään niitä ja alueelle pääsyä. Toisaalta Kings voi saada myös etua siitä, jos joukkue onnistuu saamaan "hurlumheitä" ja avointa päästä päähän -peliä aikaan, sillä etenkin Oilersin Barrie, Duncan Keith ja Cody Ceci voivat olla sellaisessa pelaamisessa virheille alttiita ja haavoittuvaisia.
Ei tule liioitella Kingsin vastaavaa puolustusmateriaalia suhteessa Oilersiin. Ilman hyvää kautta pelannutta Drew Doughtya materiaali on vaatimaton. Lähtökohtaisesti asetelma on kuitenkin se, että Kingsin pelitapa on sumputtavampaa ja siten enemmän viisikkona puolustajia suojelevaa. Kings on tasakentällisin oikein hyvä joukkue omaan päähän siirryttäessä.
Materiaalin kärki ja leveys
Kiitos asiallisesti hoidetun viime kesän ja joidenkin nuorten pelaajien kehityksen, molemmissa joukkueissa on tällä hetkellä kohtalaisen mukavasti syvyyttä − ja enemmän syvyyttä kuin aiemmin. Syvyyden suhteen kumpikaan joukkue ei saa merkittävää etua, sillä voimaa löytyy kohtalaisesti ainakin kolmen kahteen suuntaan onnistuvan ketjun verran.
Kärjessä erot revitään Oilersin eduksi. Vaikka Philip Danault ja Viktor Arvidsson olivat Kings-hankintoina molemmat kahden parhaan ketjun tasoisia vahvistuksia, on McDavid−Draisaitl omassa kastissaan koko sarjan kirkkaimman kärjen joukossa ja Kingsin parhaimmisto kaukana sieltä.
Peluutukseen kannattaa toki kiinnittää erityistä huomiota. Oilersin kärkisentterit tulevat varmasti saamaan vastaansa mahdollisimman paljon hyvin puolustavia Danault'ia ja Anze Kopitaria. Kahta Oilersin huippusentteriä vastaan on hankala pelata etenkin vieraskaukalossa, mutta toisaalta Kingsillä on myös kaksi erinomaista vaihtoehtoa kyseiseen tehtävään.
Lopputulosarvio
Lähtöasetelmissa Oilers lähtee sarjaan suosikkina, joka luistelee jatkoon noin kaksi kertaa kolmesta. Todellisuudessa pelityylin eroavaisuudet, ailahteleva maalivahtipeli ja suosikin kokonaisuutena vähäinen kokemus pudotuspeleissä venyttävät elementteinä kuitenkin sarjaa perusvoimasuhdetta pidemmäksi.
Kingsillä löytyy pelaajia, jotka ovat voittaneet mestaruuden ja jotka ovat menneet pitkälle pudotuspeleissä, aina finaaliinkiin asti. Oilersilla vastaavaa kokemusta puuttuu, vaikka se on ollut useina vuosina yksi sarjan parhaimmista runkosarjajoukkueista. Neutraalilla sarjan seuraajalla on useita syitä, mihin tarrautua pidemmän sarjan toivossa.
Edmonton Oilers selättää pudotuspelipeikkonsa kukistamalla Kingsin pitkän sarjan päätteeksi voitoin 4−3.
Maalivahtitilastot: Evolving-Hockey