Suomi sai jo ennen kisojen alkua karmaisevia uutisia, kun joukkueen ainut tähtipuolustaja Miro Heiskanen loukkaantui ja joutui jättämään turnauksen väliin. Odotuksissa oli kolme tappiota, mutta Leijonat onnistui Yhdysvaltoja vastaan kärsityn murskatappion jälkeen päihittämään jatkoajan jälkeen Ruotsin. Alkulohkon päätösottelussa voitto Kanadasta olisi tuonut loppuottelupaikan, mutta se jäi tällä kertaa haaveeksi ja lopulta tuloksena oli turnauksen jumbosija.

Suomen joukkueen kokonaisarvosana: 6,5

Maalit:

1. erä: 3−5
2. erä: 1−4
2. erä: 3−5
Jatkoaika: 1-0
Maalit yhteensä: 8−14

Maalit tasaviisikoin:

1. erä: 2−5
2. erä: 1−4
3. erä: 1−2
Maalit tasaviisikoin yhteensä: 4−11

Maalipaikat tasaviisikoin:
1. erä: 14−30
2. erä: 25−23
3. erä: 8−10
Maalipaikat tasaviisikoin yhteensä: 47−63

Vaaralliset maalipaikat tasaviisikoin:
1. erä: 2−11
2. erä: 14−9
3. erä: 3−3
Vaaralliset maalipaikat tasaviisikoin yhteensä: 19−23

Tilastoja tarkastellessa huomaa, että Suomelle erityisesti turnauksen otteluiden ensimmäiset erät olivat todella haasteellisia. Suomi oli tasaviisikoin selvästi vastustajiaan jäljessä: Leijonat onnistui näin pelatessaan luomaan turnauksen kolmen ottelun ensimmäisissä erissä yhteensä ainoastaan kaksi vaarallista maalipaikkaa.

Kolmannet erät eivät olleet hyökkäyssuuntaan sen parempia, sillä päätöserissä vaarallisia maalipaikkoja tuli Suomelle vain kolme. Toisaalta vastustajatkaan eivät saaneet tilanteita sen enempää, mutta sekä Yhdysvaltoja että Kanadaa vastaan ottelut olivat käytännössä ratkenneet jo ennen päätöserän alkua tai viimeistään aivan päätöserän alussa, eikä näin ollen kummallakaan vastustajista ollut mitään syytä ottaa ylimääräisiä hyökkäyspään riskejä.

Suomi teki 4 Nations Face-Off -turnauksessa pelaamissaan toisissa erissä vain yhden maalin

Suomi kykeni otteluiden keskimmäisissä erissä haastamaan vastustajansa parhaiten, ja Leijonat loikin koko turnauksen täysien viisikoiden maalipaikoistaan yli puolet ja vaarallisten tilanteiden maalipaikoistaan liki kolme neljännestä kakkoserissä, mutta maalinteon tehokkuus jätti toivomisen varaa. Kaikista maalipaikoistaan huolimatta Suomi teki 4 Nations Face-Off -turnauksessa pelaamissaan toisissa erissä vain yhden maalin.

Kanadaa vastaan pelatun turnauksen päätösottelun kavennusmaalit ilman maalivahtia pelatessa paransivat turnauksen maalieroa, mutta neljä tasaviisikoin tehtyä maalia yhteensä kolmessa pelatussa ottelussa on aivan liian vähän. Joukkueen turnauksen kokonaisarvosanaa nostaa jatkoaikavoitto Ruotsista.

Valmennuksen arvosana: 6

Suomen joukkueen päävalmentaja Antti Pennanen aiheutti Pohjois-Amerikassa hämmennystä eksentrisellä toiminnallaan. Hänellä oli todellakin oma tapansa toimia verrattuna turnauksen muihin joukkueisiin. Lopputulemana on pakko todeta, etteivät kaikki hänen valintansa olleet oikeita.

Suomen viisikkopelaaminen vaikutti hajanaiselta, ja Meidän Pelistä ei ollut tietoakaan. Pennasen Leijonat puski kiekkoa summittaisesti ylöspäin ja yritti hyökätä alivoimaisina vastustajien organisoitujen viisikkopuolustuksien läpi, ja odotetusti tulokset jäivät kehnoiksi. Puolustajat antoivat usein syöttöjä suoraan ylempänä seisovin jaloin odottaville alivoimaisille hyökkääjille, jotka menettivät kiekon suoraan tai ohjasivat sen vaarattomasti vastustajan päätyyn lahjoittaen kiekonhallinnan vastapuolelle.

Suomen päävalmentaja Antti Pennanen tsemppasi parhaansa mukaan joukkuettaan ottelussa Kanadaa vastaan.

Muutamista joukkueen yhteisistä lisäharjoituksista ei varmasti olisi ollut haittaa. Pennanen pystyi ansiokkaasti reagoimaan otteluiden aikaisiin tapahtumiin ketjumuutoksin, ja esimerkiksi Ruotsia vastaan Kaapo Kakon siirtäminen ykkösketjun laitaan Aleksander Barkovin ja Mikko Rantasen rinnalle oli onnistunut ratkaisu. Ongelmana olikin se, että tilanteiden rakentaminen on hankalaa ilman yhteisiä kokemuksia edes harjoitusten kautta.

Pennaselle on pakko antaa sapiskaa myös otteluiden ensimmäisten erien heikosta peli-ilmeestä. Vastustajien maalit syntyivät suurilta osin pelaajien henkilökohtaisista virheistä, mutta Suomi oli muutenkin pelillisesti avauserissä pahemman kerran alakynnessä. Mielikuvaksi jäi, ettei tiimiä saatu sytytettyä kunnolla ennen ensimmäistä erätaukoa.

Pennaselle tiimeineen jäi paljon parannettavaa tuleviin arvoturnauksiin, ja pienen kaukalon taktisen pelikirjan varsinainen sisältö jäi arvoitukseksi. Pendolle plussaa kuitenkin siitä, että hän kykeni hyödyntämään erinomaisesti turnauksen normaalia pidemmät mainoskatkot ja peluutti avainpelaajiaan hurjat määrät pitäen samalla Suomen sitä kautta kilpailukykyisempänä leveämmällä pelaajatasolla operoineita vastustajajoukkueita vastaan.

Maalivahdit

Maalivahtien tilastot: Ensimmäisellä rivillä pelinumero, nimi, kouluarvosana turnauksesta. Toisella rivillä pelattujen otteluiden määrä, päästetyt maalit pelattua tuntia kohden, torjuntaprosentti, torjutut maalit verrattuna odotusarvoon.

#32, Kevin Lankinen, arvosana 6
2, 4,84 81,1 %, −3,96 maalia

Kevin Lankinen korvasi Juuse Saroksen aloittavana maalivahtina Ruotsia vastaan pelatussa turnauksen toisessa ottelussa. Tuo ottelu meni vielä ihan ok, vaikka erityisesti Erik Karlssonin iskemä maali vaikuttikin torjuttavalta. Lankinen sylki ottelun aikana paljon kiekkoja eteensä, ja Ruotsin kolmas maali syntyi torjunnasta maalin eteen jätetystä irtokiekosta, jota puolustus ei pystynyt purkamaan. Ottelun jatkoajalla Keke kykeni pariin avainpelastukseen ja Suomelle tuloksena hieno voitto.

Kanadaa vastaan pelattu ottelu olikin sitten unohdettava tapaus. Lankinen vaihdettiin kesken ottelun pois maalilta hänen kaivettuaan neljästi lättyä selkänsä takaa. Kanadan kaksi ensimmäistä maalia olisivat olleet ehkä molemmat torjuttavissa, mutta vastassa olivat universumin parhaimpiin kuuluvat hyökkääjät Connor McDavid ja Nathan MacKinnon, eikä Lankista viitsi maaleista liikaa syyttää.

Joka tapauksessa Lankisella oli turnauksen kaikista maalivahdeista huonoin torjuntaprosentti. Hän ei kyennyt olemaan se lukko, jota takalinjat olisivat tarvinneet.

#1, Ukko-Pekka Luukkonen, arvosana 7
Ei pelattuja otteluita

Oli epäilemättä harjoituksissa ja pukukopissa suureksi avuksi. Nuorukainen pääsi tutustumaan muuhun joukkueeseen sekä valmennusryhmään, ja ehkä olympialaisissa tai vaikkapa kevään maailmanmestaruuskilpailuissa pääsee myös pelaamaan?

Yhdysvaltojen avausmaali kimposi Juuse Saroksen patjojen kautta verkon perukoille.

#74, Juuse Saros, arvosana 6,5
2, 3,96, 87,0 %, −0,37

Saros joutui avausottelussa Yhdysvaltoja vastaan aikamoiseen mankeliin. Kuusi päästettyä maalia oli paljon, mutta suoraan Sarosta niistä on vaikeata syyttää. Tähtipaidat saivat todella paljon tilanteita ykkösluokan paikoista, ja Saros oli useimmiten vailla mahdollisuuksia. Käänteentekevät huippupelastukset jäivät puuttumaan ja odotetusti Ruotsia vastaan kutsui vaihtopenkki.

Saros pääsi Kanadaa vastaan kesken ottelun vaihdosta kentälle. Hän pystyi torjumaan kaikki vaahteranlehtipaitojen yritykset mahdollistaen omalta osaltaan Suomen nousun ottelussa peräti maalin päähän. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin sanottava, että valtaosa Kanadan laukauksista ei ollut kovinkaan vaarallisia, eikä Saroksen tarvinnut varsinaisesti seisoa päällään ne torjuakseen.

Forssalaisen kausi on ollut haasteellinen, eikä voi kuin toivoa eliittitason torjuntavireen taas löytyvän ennen 2026 Milanossa pelattavia olympialaisia. Taidot eivät ole minnekään kadonneet.

Puolustajat

Puolustajien tilastot: Ensimmäisellä rivillä pelinumero, nimi, kouluarvosana turnauksesta. Toisella rivillä pelattujen otteluiden määrä, keskimääräinen peliaika ottelua kohden, maalit+syötöt=tehopisteet, tehotilasto, jäähyminuutit.

#10, Henri Jokiharju, arvosana 8−
3, 17:14, 1+0=1, −1, 0

Teki maalin turnauksen avausottelussa Yhdysvaltoja vastaan. Muodosti yhdessä Olli Määtän kanssa hyvän puolustajaparin, joka kykeni jäämään avausottelun murskatappiosta huolimatta matsin tehotilastossa plussalle.

Jokiharju pysyi myös Ruotsia vastaan kokonaisuudessaan hyvin pelissä mukana, vaikka takaiskumaaleja tulikin. Rasmus Dahlinin tekemässä maalissa Jokiharjun olisi pitänyt pystyä voittamaan Lankisen tarjoama irtokiekko. Joka tapauksessa loukkaantumisten tuuraajalta onnistunut turnaus.

#23, Esa Lindell, arvosana 8
3, 26:44, 1+0=1, −2, 0

Lindell oli koko turnauksen kenttäpelaajien peliaikakuningas, ja hänet nähtiin kaiken aikaa pelaamassa vastustajien kovimpia vastaan. Pelasi uhrautuvasti ja blokkaili paljon kiekkoja. Käynnisti päätöserän maalillaan Kanadaa vastaan joukkueen hieman vajaaksi jääneen takaa-ajon.

Oli avausottelussa Yhdysvaltoja vastaan pahemman kerran pinteessä, ja Lindellin pelatessa Suomi hävisi maalit 0−2, maalipaikat 1−12 ja vaaralliset maalipaikat 0−6. Yhdysvaltojen avausmaali syntyi Brady Tkachukin taklatessa karvaustilanteessa rajusti Lindelliä, ja ottelun lopullisesti ratkaisseessa neljännessä maalissa Jake Guentzel pääsi laukomaan täysin vapaasti, vaikka Lindellin olisi pitänyt hänet pimentää.

puolustuksen johtaja Lindell näytti parinsa Mikkolan kanssa muille mallia

Ruotsia vastaan Lindellillä meni jo huomattavasti paremmin, ja Kanadaa vastaan hän suorastaan dominoi. Kun mikään muu Suomen puolustajapareista ei kyennyt millään tavalla tukemaan joukkueen hyökkäystä, niin puolustuksen johtaja parinsa Niko Mikkolan kanssa näytti mallia.

Lindell oli päätösottelussa jäällä MacKinnonin maalin aikana, ja hän olisi ehkä voinut pelata varovaisemmin Sam Reinhartia vastaan kiekontavoittelutilanteessa, jossa MacKinnon pääsi Lindellin selän takaa puoliksi läpi.

Lindell joutui Heiskasen loukkaantumisen jälkeen liiankin isolle vastuulle, mutta pääsääntöisesti kesti sen ihan ok ja teki minkä pystyi.

#33, Nikolas Matinpalo, arvosana 6,5
3, 13:10, 0+0=0, −5, 2

Viime hetkellä turnaukseen hälytetty Matinpalo pelasi sekä Yhdysvaltoja että Ruotsia vastaan mitä mainioimmin, vaikka odotuksissa oli erittäin kylmä kyyti. Pystyi pelaamaan varmasti omassa päässä, antamaan hyviä syöttöjä joukkuekavereille sekä tukemaan hyökkäyksiä. Oli avausottelussa Brady Tkachukin jälkimmäisessä maalissa hieman myöhässä tilanteesta, joskin Jack Eichelin läpisyöttö oli ammattilaisen työtä.

Päätösottelussa Kanadaa vastaan kupla puhkesi, ja Matinpalo oli totaalisen väärässä paikassa. Avausmaalissa McDavid sai Matinpalolta aivan liikaa tilaa ja pääsi laukomaan vapaasti kiekon maaliin. Brayden Pointin tekemässä maalissa Matinpalo heittäytyi myöhässä Sanheimin laukauksen tielle ja Matinpalosta oli tilanteessa enemmän haittaa kuin hyötyä. MacKinnonin jälkimmäisessä maalissa Matinpalo ei pystynyt katkaisemaan Sidney Crosbyn syöttöä joukkuekavereilleen. Senatorsin puolustaja oli muutenkin punapaitoja vastaan kaiken aikaa tilanteista jäljessä

Kaksi ensimmäistä ottelua peli kulki liki kiitettävällä tasolla, mutta vaahteranlehtiä vastaan oli sen sortin mankelissa, että kokonaisarvosanaa on pakko tiputtaa. Turnauksen tehotilaston jumbo yhdessä puolustajaparinsa Urho Vaakanaisen kanssa.

#77, Niko Mikkola, arvosana 8,5
3, 23:40, 0+1=1, 0, 2

Sai paljon vastuuta puolustajaparinsa Esa Lindellin kanssa, ja Mikkola oli koko turnauksen alkulohkojen neljänneksi eniten peliaikaa saanut pelaaja. Käytännössä virheetöntä peliä turnauksen alusta loppuun saakka. Syötti jatkoaikavoittomaalissa Ruotsia vastaan Mikael Granlundin oikealta laidalta läpi.

Florida Panthersin jämäkkää puolustajaa ei pysty suoraan syyttämään yhdestäkään vastustajan tekemästä maalista, vaikka Matthew Tkachukin verkon perukoille tiensä löytänyt laukaus ottikin epäonnekkaasti kimmokkeen Mikkolan mailasta.

Joukkueen paras puolustaja yhdessä Määtän kanssa.

🇫🇮 FINLAND GOAL 🇫🇮

Alex Barkov scores for Finland! We are tied up again!

🎥: Sportsnet | NHL#Sweden #Finland pic.twitter.com/PS4BKj0bmH

— Daily Faceoff (@DailyFaceoff) February 15, 2025

Olli Määttä syötti taitavasti lopulta Barkoville merkityn kolmannessa erässä syntyneen tasoitusmaalin Ruotsia vastaan.

#3, Olli Määttä, arvosana 9
3, 20:01, 0+2=2, 0, 2

Suomen puolustuksen isäntä. Pelaa ehkä uransa parasta NHL-kautta, ja se näkyi myös parhaiden pelaajien turnauksessa. Ei hötkyillyt, vaan oli yleensä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Oli ottelussa Yhdysvaltoja vastaan plussalla, vaikka tähtipaidat tekaisivat peräti kuusi maalia.

Ruotsia vastaan sai kiekon Barkovin kovasta syötöstä hankalasti suoraan jalkoihinsa, ja menetti siitä kiekon maalin tehneelle Mika Zibanejadille. Määttä ei periaatteessa mahtanut tilanteelle juuri mitään. Väläytteli samassa ottelussa hyökkäyspään peliälyään syöttämällä kiekon maalin kulmalle liukuneille Kaapo Kakolle ja Barkoville.

Jälleen hieno arvoturnaus Leijonien paidassa, ja siihen on opittu Määtän tapauksessa jo tottumaan. Nostaa maajoukkueessa poikkeuksetta tasoaan.

#18, Urho Vaakanainen, arvosana 7
3, 12:55, 0+0=0, −5, 0

Vaakanainen pelasi Suomen joukkueen puolustajista vähiten. Miinuslukema näyttää rumalta, mutta Vaakanaista ei voi siitä hirveästi syyttää. Pelasi taitojensa ylärajoilla, ja kiekonmenetys oman maalin takana Crosbyn karvatessa sekä sitä seurannut menetetyn kiekon perään säntääminen oli ainoa suoraan vastustajan maaliin johtanut Vaakanaisen virhe.

Puolustaja ei tuonut hyökkäyspäähän minkäänlaista lisäarvoa, mutta ei sitä häneltä varsinaisesti odotettukaan. Varsinkin Yhdysvaltoja ja Ruotsia vastaan oli odotettua varmempi sekä hyökätessä että puolustaessa, mutta Kanadaa vastaan oli aseeton superhyökkääjien edessä. Onnistunut maajoukkuedebyytti.

#6, Juuso Välimäki, arvosana 7
Ei pelattuja otteluita

Suomen puolustus oli sen verran vakaalla tasolla, ettei Välimäen palveluksille ollut turnauksessa pelaavassa kokoonpanossa tarvetta. Aikuisten maajoukkuedebyytti jäi siis edelleen tekemättä.

Hyökkääjät

Hyökkääjien tilastot: Ensimmäisellä rivillä pelinumero, nimi, kouluarvosana turnauksesta. Toisella rivillä pelattujen otteluiden määrä, keskimääräinen peliaika ottelua kohden, maalit+syötöt=tehopisteet, tehotilasto, jäähyminuutit, aloitusvoittoprosentti.

#20, Sebastian Aho, arvosana 5,5
3, 18:40, 0+2=2, −1, 2, 40,0 %

Carolina Hurricanesin tähtipelaajan piti olla Suomen joukkueen johtavia hyökkäyspelin tykkejä, mutta ei pystynyt vastaamaan odotuksiin. Ei päässyt itse laukaisupaikoille, eikä kyennyt jakamaan maalipaikkoja myöskään ketjukavereilleen. Ahon johtama kakkosketju loi koko turnauksen aikana yhteensä kuusi maalipaikkaa vastustajan päätyyn, ja tuo on säälittävän mitätön lukema.

Ahoa kohtaan vaatimustaso on nähtyä kovempi

Peli oli jatkuvasti hidasta, ja ajoitukset olivat täysin pielessä. Aholle tuli helppoja kiekonmenetyksiä, ja tuntui että syötöt menivät ratkaisevissa tilanteissa aina vähäsen vinoon. Kärppäkasvatti pelasi sinällään varmaa oman pään peliä, mutta Ahoa kohtaan vaatimustaso on tuota kovempi. 

Oli aloitusympyrässä heikko, ja kesken Ruotsia vastaan pelatun ottelun vastuu niistä jäikin Roope Hintzille. Ainoat syntyneet tehopisteet olivat kakkossyöttöjä ensin Mikko Rantasen ylivoimamaaliin Ruotsia vastaan ja sitten Granlundin lopussa ilman maalivahtia pelatessa Kanadaa vastaan syntyneeseen maaliin. Tasaviisikoin maalit jäivät tulematta.

#40, Joel Armia, arvosana 6
2, 10:36, 0+0=0, −1, 4

Jäi turnauksessa pieneen rooliin Leijonien nelosketjussa. Sai avausottelussa kaksi jäähyä, joiden takia pääsi seuraamaan matsin Ruotsia vastaan poppariosastolta. Palasi pelaavaan kokoonpanoon Kanadaa vastaan.

Armia pystyi painamaan peliä ketjukavereidensa kanssa välillä vastustajan päähän, mutta maalit jäivät syntymättä. Ollessaan pelaavassa kokoonpanossa täydensi alivoimaa.

Pienellä peliajalla pelatessa hyökkääjän tulisi tehdä jotain repäisevää sytyttääkseen joukkuekaverinsa. Armialta jäi tällä kertaa tuo rooli ottamatta. Jäähyt ja yksi pelaamatta jäänyt ottelu tiputtavat kokonaisarvosanaa.

#16, Aleksander Barkov, arvosana 8+
3, 21:45, 1+1=2, +1, 2, 55,7 %

Kapteeni johti joukkojaan edestä. Pelasi alkulohko-otteluissa koko turnauksen hyökkääjistä eniten. Erityisesti Kanadaa vastaan Barkovin johtama ykkösketju oli ainoa kolmikko Suomelta, joka pystyi vastaamaan millään tavalla punapaitojen haasteeseen.

Yhdysvaltoja vastaan Barkov oli muiden mukana enimmäkseen näkymätön. Ruotsia vastaan antoi tarpeettoman vaikean syötön alaspäin Määtälle, ja Zibanejad pääsi tekemään kiekonmenetyksestä maalin. Kapteeni vastasi itse tasoituksesta ajamalla röyhkeästi maalille yhdessä Kakon kanssa. Kanadaa vastaan karvasi kiekon Suomen avausmaalissa Lindellille, ja syötti loppuhetkillä tarkasti Granlundin tekemän 3−4 kavennusosuman.

Laukoi hieman yllättäenkin Suomen joukkueesta eniten vastustajan maalia kohti, ja kykeni syöttelemään ketjukavereilleenkin paikkoja. Varsinaiset parhaan a-luokan tilanteet jäivät kuitenkin vähäisiksi, mutta piti vastustajien tähdet tyylilleen ominaisesti enimmäkseen kurissa ja nuhteessa. Omia tehoja olisi kaivattu enemmän.

Mikael Granlund niittasi jatkoajalla Ruotsia vastaan Leijonien ainoan voiton turnauksessa.

#64, Mikael Granlund, arvosana 9,5
3, 16:46, 3+1=4, −1, 0

Graniitinkova leijonakuningas oli avausottelussa osana joukkueen tuon ottelun parasta ketjua yhdessä Anton Lundellin ja Eetu Luostarisen kanssa, ja syötti Jokiharjun tekemän ottelun avausmaalin.

Siirrettiin Ruotsia vastaan isomman peliajan toivossa Ahon johtamaan kakkosketjuun, mutta siinä homma ei toiminut yhtään. Näytti jatkoajalla kolmella kolmea vastaan pelatessa ratkaisijan roolinsa tehden turnauksen ainoan voiton Suomelle tuoneen maalin.

Päätösottelussa Kanadaa vastaan jälleen huomion keskipisteenä tehdessään viimeisillä minuuteilla Suomen molemmat ilman maalivahtia syntyneet maalit. Jäi tylysti Crosbyn taklaamaksi tyhjiin syntyneessä ottelun lopullisesti ratkaisseessa punapaitojen maalissa.

Granlund oli alkusarjan pistepörssin jaetulla kolmossijalla Crosbyn ja Yhdysvaltain Zach Werenskin jälkeen. Mikke on parhaimmillaan silloin, kun oli ratkaisujen aika ja jonkun oli noustava esiin. Maajoukkueessa aina johtaja.

#56, Erik Haula, arvosana 6+
3, 10:17, 0+0=0, −2, 0, 38,9 %

Johti nelosketjua miten kykeni. Kaverit vierellä vaihtuivat, mutta tehot pysyivät samoina eli olemattomina. Turnauksen huippuhetki oli Yhdysvaltoja vastaan tullut puolittainen läpiajo, josta Haula ei kuitenkaan kyennyt maalaamaan. Unohdettava turnaus. Mitään ei odotettu, eikä mitään myöskään saatu.

#24, Roope Hintz, arvosana 5
3, 17:28, 0+0=0, -1, 0, 54,6 %

Päävalmentaja Pennasen arvostama kovasti töitä tekevä hyökkääjä, joka jäi kuitenkin turnauksessa kiikaritehoille. Ei kyennyt hyödyntämään nopeuttaan. Yhteispeli Ahon kanssa ei tuntunut toimivan missään vaiheessa pätkääkään. Laukoi harvoista paikoistaan epätarkasti, ja loppusaldoksi koko turnauksessa jäi kaksi laukausta vastustajan maalia kohti.

Mieleenpainuvin hetki oli karmaiseva avaussyöttö suoraan siniviivalla odottaneen McDavidin lapaan, joka kiitti lahjasta ja tekaisi maalin Hintzin luodessa laukaisutilanteessa ikävää maskia Lankisen eteen. Floppiturnaus.

#84, Kaapo Kakko, arvosana 8
2, 12:20, 0+1=1, 0, 0

Avausottelussa Yhdysvaltoja vastaan hieman yllättäen pelaavan kokoonpanon ulkopuolella. Korvasi Ruotsia vastaan pelatussa ottelussa Armian, ja nostettiin kesken ottelun nelosketjusta Barkovin rinnalle ykköseen. Oli avainroolissa Suomen jatkoajalle vieneessä tasoitusmaalissa.

Päätösottelussa Kanadaa vastaan jälleen nelosketjussa, ja Suomi voitti tasaviisikoin Kakon pelatessa vaaralliset maalipaikat 7−0. Voitti maalipaikkansa myös Ruotsia vastaan.

Kakko olisi ansainnut vakituisen pelipaikan kärkiketjuissa

Ihmeellisen pienille minuuteille jäänyt Kakko teki pelatessaan ketjukavereistaan järjestään parempia, ja uudessa NHL-seurassaan Seattle Krakenissa saadun vastuun myötä syntynyt itseluottamus näkyi. Olisi ansainnut vakituisen pelipaikan kärkiketjuissa, mutta jäi enimmäkseen jämäminuuteille. Pennasen sokea piste? Turnauksen parhaita suomalaishyökkääjiä.

#92, Patrik Laine, arvosana 8
3, 15:54, 0+3=3, +1, 0

Kapteeni Barkovin lisäksi ainut turnauksen tehotilastossa plussalle jäänyt pelaaja leijonapaidoista. Ei päässyt laukomaan niin paljon kuin olisi varmasti halunnut, ja harvoista paikoistaan laukaukset olivat epätarkkoja. Pelasi Kanada-ottelun päätteeksi järkyttävän pitkän viiden ja puolen minuutin pituisen vaihdon.

Avasi turnauksen Ahon vieressä, mutta yhteispeli ei toiminut ja siirrettiin Ruotsi-otteluun Florida Panthersin kaksikon Lundellin ja Luostarisen kolmanneksi palaseksi. Syötti Luostarisen läpi lopulta Lundellin laukomassa Leijonien avausmaalissa. Tämän jälkeen loisti ylivoimapelissä syöttäessään Ruotsin puolustajien välistä tyylikkäästi poikki kentän Rantaselle, joka pääsi tälläämään suoraan syötöstä turnauksen ainoan maalinsa.

Sai luottoa päätösottelussa Kanadaa vastaan Suomen pelatessa ilman maalivahtia ja syötti tarkasti ensimmäisen Granlundin maaleista. Antoi reilu minuutti ennen loppua keskialueella huonon syötön Graniitille, jonka kiekonmenetyksen jälkeen Crosby ratkaisi voiton tyhjiin.

Laineella oli kiekollisessa pelissä usein pientä epävarmuutta, eikä kyennyt tasaisesti parantamaan ketjujensa peliä. Oli pahemman kerran omassa päässä Travis Sanheimia puolustaessaan myöhässä Pointin tehdessä maalin kanukkipuolustajan laukauksen irtokiekosta.

Kaikesta huolimatta Laine huomattavan paljon parempi kuin viime aikoina Montreal Canadiensin paidassa. Maalien puutteesta huolimatta Leijonien positiivisimpia hyökkäyspään pelaajia.

#62, Artturi Lehkonen, arvosana 6−
3, 15:38, 0+1=1, −2, 0

Aloitti ottelun synkeällä esityksellä Yhdysvaltoja vastaan, mutta paransi turnauksen edetessä. Pudotettiin välissä kesken Ruotsia vastaan pelatun ottelun vilttiketjuun Kakon tieltä, mutta palasi paikalleen ykkösketjun laitaan päätöspelissä Kanadaa vastaan. Olikin tuossa matsissa terävämpi kuin aiemmin.

Syötti Lindellin tekemän avausmaalin Kanada-pelissä. Teki turnauksen aikana paljon töitä ja pääsi laukaisupaikoille, mutta pikkumusta ei löytänyt tietään verkon perukoille asti.

Ei saanut likimainkaan yhtä paljon vastuuta kuin seurajoukkueessaan Colorado Avalanchessa, ja tehot jäivät pahemman kerran piippuun. Kokonaisuudessaan pettymys ja maaleja olisi tarvittu.

#15, Anton Lundell, arvosana 8−
3, 13:33, 1+0=1, −2, 0, 44,0 %

Pikku-Barkov johti kolmosketjua ja näytti olevansa Suomen maajoukkueen tuleva luottopeluri. Huippuhetkenä jäi mieleen Luostarisen hienosta syötöstä tehty avausmaali Ruotsia vastaan, mutta ketju oli muutenkin tasoltaan leijonamiehistöstä luotettavimpia.

Lundellin ketju pysyi enimmäkseen vastustajien vauhdissa mukana ja kykeni luomaan itsekin vaarallisia tilanteita toiseen päähän. HIFK:n maalivahti-ikonin Jan Lundellin poika laukoi Suomen joukkueesta tasaviisikoin pelatessa eniten vastustajan maalia kohti yhdessä Barkovin kanssa.

Kehittymisen varaa aloitusympyrässä, mutta näytti muuten olevansa tarpeeksi hyvä myös tälle tasolle. Hieman paremmilla tehoilla arvosana olisi ollut nyt nähtyä parempikin.

#27, Eetu Luostarinen, arvosana 7+
3, 14:05, 0+1=1, −2, 0

Luotettava ja väsymätön raataja Lundellin vierellä, kuten Panthersissakin. Jaksoi karvata ja taklailla. Lundellin hyökkäyspään potentiaali jää vähäsen piiloon Luostarisen vierellä pelatessa, sillä siilinjärveläinen ei osaa juurikaan hakeutua laukaisupaikoille. Luostarisen ainoa laukaisuyritys turnauksessa syntyi avausottelussa Yhdysvaltoja vastaan.

Pelasi hienosti kahdella yhtä vastaan tilanteen Ruotsi-ottelussa syöttäen tarkasti Lundellin tekemän Suomen avausmaalin. Alivoiman luottoratsu.

#96, Mikko Rantanen, arvosana 6
3, 20:35, 1+0=1, −1

Maailman kovimpiin laitahyökkääjiin maineeltaan kuuluva Rantanen aloitti turnauksensa surkealla räveltämisellä Yhdysvaltoja vastaan. Teki kiekollisesti jatkuvasti kyseenalaisia ratkaisuja ja oli kaiken aikaa katollaan. Ei päässyt laitojen läheltä minnekään muualle.

Hirvi oli Ruotsia vastaan jo parempi, ja laukoi ylivoimalla Laineen hankalasta röpelösyötöstä ylivoimamaalin. Teki todella paljon töitä ja taklaili, mutta ei edelleenkään saanut tasaviisikoin yhtäkään laukausta länsinaapurimme maalia kohti.

Rantanen ei ole varmasti itsekään suoritustasoonsa tyytyväinen

Kisat päättänyt ottelu Kanadaa vastaan oli selkeästi paras. Pääsi näyttämään yhdessä Barkovin kanssa hurjaa fysiikkaansa, ja yhteispeli näytti vihdoinkin löytyneen. Ei päässyt vieläkään eliittitason paikoille ja maalitkin jäivät edelleen ketjulta syntymättä, mutta tekeminen näytti jo suunnilleen jääkiekolta myös Rantasella.

Hot Wheelsin kuuluisi olla yksi universumin kovimmista hyökkäyspään ratkaisijoista, mutta suurimman osan turnausta ei siltä näyttänyt. Pelasiko puolikuntoisena? Ei ole varmasti itsekään suoritustasoonsa tyytyväinen.

#86, Teuvo Teräväinen, arvosana 5,5
2, 8:29, 0+0=0, −2

Turbo oli koko turnauksen ajan aivan pihalla. Rooli oli Teräväisen kaltaiselle pelaajalle totaalisen väärä. Pelasi minimaalisilla minuuteilla eikä tuonut minkäänlaista lisäarvoa minnekään päin kenttää.

Tippui ansaitusti päätösottelussa Kanadaa vastaan kokoonpanon ulkopuolelle. Tuntuu melkein epäreilulta antaa arvosana tällaisen turnauksen jälkeen, ja Teräväistä olisi voinut edes kokeilla Hurrikaanivuosilta tutun Ahon laidalla.

Turnauksen kolme leijonaa

* Mikael Granlund
** Olli Määttä
*** Niko Mikkola

Tilastojen lähteet: NaturalStatTrick, MoneyPuck, NHL:n viralliset kisatilastot.