Maalivahdeilla ei ole erityisemmin kokemusta pääsarjatasolta, joten selviytyminen toistaiseksi uran kovimmista peleistä voi olla kuitenkin arvoitus. Marcus Hellgren-Smed pelasi kuitenkin mainiosti viime keväänä HockeyAllsvenskanin pudotuspeleissä, joten tuoreimmista peleistä 30-vuotiaalla maalivahdilla on hyviä näyttöjä. Petteri Rimpinen syrjäytti viime kaudella kaksi kokeneempaa maalivahtia ja kantoi päävastuuta pudotuspeleissä sekä myös poikien MM-joukkueessa. Tulevaisuus on hänen osaltaan valoisa, mutta on arvoituksellista, kuinka hyvä hän on tulevalla kaudella.

Maalivahtivalmentaja Rolf von Hedenbergin johdolla aikaisempien vuosien espoolaismaalivahdit ovat osoittaneet hyvää kehitystä, joten parhaimmillaan maalivahtikaksikolta voidaan odottaa jopa läpimurtoa.

Puolustukseen Kiekko-Espoo saa varteenotettavan kuusikon, mutta varteenotettavan kärkipakin löytyminen voi olla ongelma. Ville Lajunen edusti sitä tasoa ollessaan urallaan parhaimmillaan, mutta nyt ikää on jo 36 vuotta, eikä hän ole enää parhaimmillaan. Ylivoimapelissä Lajunen on kuitenkin edelleen käyttökelpoinen kovan laukauksensa ansiosta.

Kasper Kotkansalo ehti nousta maajoukkueeseenkin asti, mutta viime aikoina loukkaantumiset ovat olleet isona ongelmana. Kunnossa ollessaan hän on ehdottomasti espoolaisten kärkipuolustajia. Aleksi Laakso edustaa varmaa kokenutta osastoa, ja loppuosa vakiokokoonpanosta täydentyy nousevilla kyvyillä. Niko Seppälä on pyörinyt viime vuodet Liigan ja Mestiksen väliä, ja aloitti viime kauden Kiekko-Espoon Mestis-joukkueessa. Hän siirtyi kesken kauden HIFK:hon ja nappasi paikkansa sarjatasoa ylempää, ennen kuin palasi nyt Liigaan nousseeseen espoolaisjoukkueeseen.

Kasper Kulonummelle ei löytynyt isoa roolia kolme edellistä mestaruutta voittaneen Tapparan riveistä, mutta Kiekko-Espoosta sellainen on tarjolla, ja Nashville Predatorsin varaama puolustaja onkin yksi isoimmista kandidaateista, kun espoolaisjoukkueesta haetaan mahdollista läpimurtopelaajaa. Tanskan maajoukkuepuolustaja Anders Koch on esiintynyt edukseen harjoituspeleissä, kun edessä on ensimmäiset pelit uran toistaiseksi kovimmassa sarjassa.

Viime kaudella Mestiksessä kantaviin voimiin kuulunut Miro Keskitalo tekee vakituisemman paluun liigatasolle, mutta lähtökohtaisesti häntä voi sijoittaa seitsemännen puolustajan rooliin. Hänen takanaan pelipaikkaa kyttää joukko junioreita, joista Eelis Marila, Nooa Nyman ja Atte Heinänen ovat merkittävimmät nimet.

Hyökkäykseen Kiekko-Espoo hankki kolme kokenutta suomalaispelaajaa. Omat kasvatit Matti Järvinen ja Tomi Sallinen palasivat joukkueen keskushyökkääjäosastolle, kaksinkertainen Suomen mestari Heikki Liedes on puolestaan tärkeimpiä laitahyökkääjiä. Järvisen ja Sallisen parhaat vuodet ovat jo takana, mutta he pystyvät edelleen kantamaan isoa vastuuta. Liedes on noussut kolmenkymmenen ikävuoden tuntumassa merkittävään rooliin Liigassa, ja Kiekko-Espoosta hän hakee vielä lisää nostetta.

Yhden NHL-ottelun urallaan pelannut Cameron Hillis hankittiin kärkisentteriksi, ja harjoituspelien perusteella hänellä on hyvä mahdollisuus ottaa paikka. Kanadalaispelaajaa on sijoitettu maanmiehensä, SaiPassa muutama vuosi sitten käväisseen Peter Quennevillen ketjukaveriksi. Kolmas lenkki kaksikon seuraksi on vielä hakusessa, mutta lähtökohtaisesti he ovat pisteiden valossa tärkeimpiä hyökkääjiä.

Kiekko-Espoon pelaajistossa on useampia, jotka pystyvät pelaamaan sekä keskellä että laidassa, ja näidenkin kohdalla lopullinen sijoittuminen voi olla vielä kysymysmerkki. Joni Ikonen ja Santeri Virtanen siirtyivät sarjanousijan riveihin hieman vaikeiden kausien jälkeen, mutta potentiaalia heilläkin on varteenotettaviksi pistemiehiksi. Ensimmäisissä harjoituspeleissä Virtanen on pelannut enemmän keskellä ja Ikonen laidassa.

Laitahyökkääjäosasto voi olla kuitenkin syvyydeltään akilleen kantapää espoolaisryhmässä. Arvid Degerstedt tuli HockeyAllsvenskanista, eikä ole vielä antanut erityisen vakuuttavia näyttöjä Liigaa ajatellen. Toinen ruotsalaishyökkääjä Joachim Rohdin on tuttu Liiga-jäiltä jo aiemmilta vuosilta Jukurien ja Ässien riveistä. Ensimmäisten harjoitusotteluiden perusteella hän on sopeutunut systeemeihin paremmin.

Loput paikat hyökkäyksestä menevätkin viime kaudella myös Mestistä pelanneille pelaajille. Ottoville Leppäsen visiitti oli lyhyt, sillä hän kävi hakemassa pelituntumaa loukkaantumisen jälkeen ennen kuin palasi Jukurien mukaan. Hän osoitti jo viime kaudella olevansa oikealla sarjatasolla, vaikka ei vielä tähtiroolissa. Koko kauden Kiekko-Espoon mukana olleista pelaajista suurimmat odotukset voi kohdistaa taitavaan Arttu Tuomaalaan, joka on saanut järkeä peliinsä Mestis-vuosien aikana. Hyökkääjä aloittaa jo neljännen kautensa Kiekko-Espoossa.

Janne Hämäläinen, Jaakko Heikkinen, Rasmus Toivainen sekä koeajalla vielä olevat Joni Piipponen ja Juho Koivusaari löytänevät paikkansa nelosketjusta tai rotaatiosta. Näistä eniten voi tulevaisuudessa laskea porukan nuorimman, Toivaisen varaan. Vielä tällä kaudella vakiokokoonpanon paikkaa ei voi kuitenkaan pitää selvyytenä.

Valmennuksessa Jyrki Aho tekee paluun Espooseen kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Välissä hän on kerännyt kokemusta niin Porista, KHL:stä, Itävallasta kuin Ranskastakin. Kaksi edellistä kautta Mestiksessä päävastuussa ollut Tomas Westerlund on Ahon apuna, kuten myös Mestiksessä apuvalmentajana toiminut kanadalainen Kurtis McLean.

Paras laukoja: Ville Lajunen
Nopein luistelija: Joachim Rohdin
Kovin taklaaja: Aleksi Laakso
Henkinen johtaja: Tomi Sallinen
Flopin ainekset: Arvid Degerstedt
Tärkein pelaaja: Heikki Liedes