NHL Top 100: Jatkoaika listaa sata parasta suomalaista NHL-pelaajaa kautta aikojen

Tästä suoraan listaukseen >

Ensimmäinen suomalaissyntyinen NHL-pelaaja oli Albert Pudas, joka pelasi neljä ottelua kaudella 1926–27. Pudas oli kuitenkin muuttanut Kanadaan jo yksivuotiaana, joten kaudella 1948–49 debytoinut Pentti Lund mainitaan usein ensimmäisenä suomalaisena NHL-pelaajana.

Kanadaan jo lapsena muuttaneella Lundilla oli uransa alussa Suomen kansalaisuus, mutta ensimmäinen Suomessa kiekko-oppinsa saanut NHL-pelaaja oli kaudeksi 1976–77 sinne siirtynyt Matti Hagman. Veli-Pekka Ketola ja Heikki Riihiranta ehtivät siirtyä NHL:n lyhytaikaiseen kilpailijaan WHA:han jo pari vuotta ennen Hagmanin NHL-debyyttiä.

Seuraavat suomalaiset NHL:ään saatiin kaudella 1979–80; Risto Siltasen, Pekka Rautakallion ja ensimmäisen maalivahdin Markus Mattssonin johdolla. Vuotta myöhemmin olikin jo Jari Kurrin debyytin aika. Kurrin jälkeen uusia suomalaispelaajia hakeutui rapakon taakse lähes joka vuosi.

80-luvulla monien suomalaisten NHL-urat jäivät lyhyiksi. Suureenkin rooliin päässeet pelaajat saattoivat palata Suomeen jo vuoden tai parin jälkeen. NHL:n näkyvyyden kasvettua myös sarjaan siirtyvien pelaajien määrä lisääntyi ja urat pitenivät. Nykyään moni pelaaja lähtee kokeilemaan siipiään, vaikkei taustalla olisikaan varausta tai tähtistatusta Euroopassa.

Kausi 2023–24 mukaan lukien, NHL:ssä on pelannut yhteensä 262 suomalaista. Tässä luvussa Lund on laskettu suomalaiseksi, mutta Pudasta ei. Kansalaisuus ja maajoukkueen edustusoikeus ratkaisevat, joten esimerkiksi Ruotsissa syntynyt Jesse Puljujärvi lasketaan suomalaiseksi, mutta monien suomalaissyntyisten pelaajien tilastojen kärkipäässä viihtyvä ruotsalainen Tomas Sandström ei.

Tästä pelaajajoukosta Jatkoajan toimitus otti tehtäväkseen listata sata parasta. Paremmuusjärjestystä muodostettaessa pohdittavia asioita on monia ja jokainen painottaa niitä hieman eri tavalla. Eri aikakausien, pelipaikkojen ja roolien vertaaminen on mahdotonta, mutta sen me Jatkoajan toimituksessa olemme kuitenkin tehneet.

Kuinka vertailla esimerkiksi edellä mainittuja pioneereja nykypelaajiin? Tai miten lyhyet, mutta tuloksekkaat urat vertautuvat pidempiin uriin pienemmissä rooleissa? Miten korkealle yltävät juuri nyt uriensa huippuvuosia pelaavat Aleksander Barkov, Mikko Rantanen, Sebastian Aho, Roope Hintz, Miro Heiskanen ja Juuse Saros?

Myös joukkueen menestys saattaa vaikuttaa siihen, miten uria arvioidaan. Viiden Stanley Cupin Kurri olisi varmasti listalla korkealla ilman mestaruussormuksiakin, mutta miten korkealle sama mestaruuksien määrä nostaa Esa Tikkasen? Kuinka vaikuttavat Olli Määtän voittamat kaksi Cupia tai vaikkapa roolipelaaja Ville Niemisen mestaruus? Mikä on kovan pudotuspelipelaajan maineessa olevan mestarin Artturi Lehkosen sijoitus?

Lista on äänestetty kevään aikana, eikä esimerkiksi Florida Panthersin kesäkuussa voittama Stanley Cup ole ehtinyt vaikuttaa joukkueen suomalaispelaajien sijoituksiin.

Kurri voitti myös NHL:n maalipörssin kertaalleen. Teemu Selänne teki saman tempun kolmesti. Jere Lehtinen valittiin kolmesti sarjan parhaaksi puolustavaksi hyökkääjäksi ja Barkov voitti äskettäin saman palkinnon toisen kerran. Miikka Kiprusoff, Tuukka Rask ja Pekka Rinne ovat kaikki voittaneet parhaalle maalivahdille jaettavan Vezina Trophyn. Miten korkealle näillä saavutuksilla noustaan?

Miten korkealle maajoukkueen tai Euroopan sarjojen kautta legendan asemaan nousseet, mutta vain lyhyen vierailun rapakon taakse tehneet pelaajat selviävät, kun kriteerinä on ainoastaan NHL-ura? Ketkä heistä jäävät kokonaan listan ulkopuolelle?

Lista on muodostettu äänestyksellä, jonka eri vaiheissa on ollut mukana keskimäärin 20 toimittajaa. Tulos selviää aluksi viisi sijaa kerrallaan ja listan 20 parasta esitellään omissa jutuissaan heinäkuun loppupuolella.

Järjestys ei siis ole kenenkään yksittäisen toimittajan mielipide. Äänestystulos määrää, eikä yhtäkään pelaajaa ole sijoitettu tietylle sijalle vain keskustelun herättämiseksi. Keskustelua lista silti epäilemättä herättää.